Digitaalinen mitoitus yleistyy – opinnäytetyö rohkaisee ja ohjeistaa

Optometristi Katariina Räihä laati opinnäytetyönsä digitaalisen mitoittamisen nykytilanteesta optikoiden keskuudessa. Työelämän tilannekartoituksen lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli rohkaista optikoita käyttämään digitaalista mitoituslaitetta työssään. Rohkaistakseen digitaalisen mitoituksen käyttöön Räihä laati ohjeistuksen mitoittamisen tueksi.

Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut optometristi Katariina Räihä tutkii opinnäytetyössään Miksi et mitoittaisi digitaalisesti?: nykytilanteen kartoitus ja ohjeistus mitoittamisen tueksi suomalaisten optikoiden digitaaliseen mitoittamiseen liittyviä käyttötottumuksia ja asenteita. Opinnäytteessään Räihä määrittelee digitaalisen mitoituksen linssien mitoittamiseksi, jossa laite laskee mitat kuvan tai videon perusteella.

Optikoiden ja mitoituksen asiantuntijoiden näkemykset yhteen

Vuonna 2016 toteutettu opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta – kyselytutkimuksesta sekä haastatteluista. Kyselyn kohderyhmänä
olivat optikot, joilla on työssään mahdollisuus hyödyntää digitaalista mitoituslaitetta. Haastatteluun vastasivat digitaalisen mitoittamisen ammattilaiset.

Räihä hyödynsi työssään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Optikoille hän laati kyselyn, jonka tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tämän kyselyn pohjalta hän haastatteli digitaalisen mitoituksen ammattilaisia löytääkseen vastauksia optikoiden esille nostamiin ongelmakohtiin.

Analyysin pohjalta Räihä laati ohjeistuksen, joka sisältää argumentteja digitaalisen mitoituksen puolesta, vastauksia ongelmiksi koettuihin seikkoihin sekä käytännönläheisiä vinkkejä digitaaliseen mitoitukseen.

– Opinnäytetyöni aihetta pidettiin ajankohtaisena ja tärkeänä alalle, ja digitaalisen mitoituksen käyttäjien ja asiantuntijoiden näkemysten välille luomaani dialogia kehuttiin mielenkiintoiseksi, Räihä kertoo.

Optikot suhtautuvat pääosin positiivisesti

Kyselytutkimuksessa selvisi, että optikot suhtautuvat pääosin positiivisesti digitaaliseen mitoittamiseen. Ongelmakohtana nähdään menetelmän epäluotettavuus ja käsin mitoittamista pidetään luotettavampana keinona. Sen sijaan digitaalisen mitoittamisen
asiantuntijat suosittelivat linssien digitaalista mitoittamista juuri sen tarkkuuden ja toistettavuuden vuoksi. Lisäksi mittaustapaa pidetään nykyaikaisena ja vakuuttavana asiakkaalle.

Optikot käyttävät kyselytutkimuksen mukaan digitaalista mitoitusta useimmin yksilöllisten linssien, erityisesti monitehojen mitoittamisessa. Harvimmin menetelmää hyödynnetään kaksi- ja kolmitehojen sekä eiyksilöllisten yksiteholinssien mitoittamisessa. Menetelmää voidaan kuitenkin käyttää kaikissa näissä tapauksissa.

– Digitaalinen mitoittaminen tarjoaa tarkan tavan mitoittaa linssit, mutta se vaatii harjoitusta. Täytyy opetella ymmärtämään, miten laite toimii ja mistä mahdolliset virheet johtuvat, Räihä kuvailee.

Käytännön ohjeet mitoittajan avuksi

Räihä toivoo opinnäytetyössä esille nostettujen näkökulmien rohkaisevan yhä useampia optikoita ottamaan digitaalisen mitoituksen käyttöön työssään. Kun optikoiden esittämiin huoliin on tarjolla selkeät asiantuntijavastaukset, tietotaito lisääntyy. Laajan ymmärryksen lisäksi digitaalisen mitoituksen käyttöön rohkaisee käytännön ohjeistus, jonka Räihä on laatinut vastaamaan optikoiden tarpeita. Käytännön ohjeistuksessa esimerkiksi muistutetaan, ettei laite ole automaatti, vaan vastuu mitoituksen onnistumisesta on yhä käyttäjällä. Vaikka mittaustulokset ovat tarkempia, erityisratkaisuista vastaa yhä optikko.

– Yrittäjän kannattaisi antaa selkeät ja yhtenäiset ohjeet henkilökunnalle mitoituksesta. Isommissa liikkeissä on todettu toimivaksi myös mitoitusvastaavan valitseminen ja kouluttaminen, Räihä kertoo.

Lue koko opinnäytetyö theseus.fi