Kolmannes 80-vuotiaista sairastaa ikärappeumaa

Silmänpohjan ikärappeuma on ikääntyneillä yleisin näköä vakavasti heikentävistä sairauksista länsimaissa. Sairauden kanssa voi kuitenkin oppia elämään. Sairaus ei aiheuta sokeutta ja näkemisen ammattilaiset auttavat, jotta potilas selviää paremmin päivittäisistä lähityöskentelyn haasteista.

Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien kuntoutuspoliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja ja optikko Kaisa Hietanen hoitaa ikärappeumaa sairastavia potilaita päivittäin.

– Kuntoutuspoliklinikallamme hoidetaan näkövammaisia potilaita ja heistä suurella osalla on ikärappeuma, Hietanen kertoo. Suomessa yli 60-vuotiaista noin kymmenesosalla ja yli 80-vuotiaista noin kolmasosalla arvioidaan esiintyvän silmänpohjan ikärappeumaa.

Ikärappeumassa on yleensä kyse silmänpohjassa sijaitsevien solujen vanhenemisesta. Seurauksena on tarkan näkemisen heikkeneminen. Taustalla on myös silmänpohjan verisuonten kalkkeutuminen.

Arkirutiinit vaikeutuvat

Ensimmäisiä merkkejä ikärappeumasta ovat usein lähityöskentelyn vaikeudet, lukeminen tulee työläämmäksi.

– Jos rappeuma on aluksi vain toisessa silmässä, voi toinen silmä kompensoida huonomman silmän näkemistä, eikä potilas huomaakaan heti vaivan vakavuutta. Ihmisten kasvojen piirteiden tunnistaminen myös vaikeutuu ja haittaa näin sosiaalista kanssakäymistä.

Hietanen kertoo, että tyypillinen ikärappeumapotilas on yli 80-vuotias henkilö, jonka näkö on ehkä hiljalleen heikentynyt. Lukemisvaikeudet ovat merkittävästi lisääntyneet, lehtien lukeminen on jäänyt ja asioiden hoitaminen, vaikkapa laskujen maksaminen ei onnistu enää yksin.

– Henkilö ei tunnista tuttuja kadulla, kaupassa on hankala pärjätä, hintoja, tuotemerkintöjä tai tuoteselosteita ei näe enää lukea. Omasta lääkityksestä voi myös olla hankala selviytyä. Liikkuminen saattaa potilaalla kuitenkin sujua hyvinkin entiseen tapaan.

Keskustele ikääntyneen lähinäkemisen ongelmista

– Optikon on hyvä osata haastatella ja kysellä tarkemmin varsinkin iäkkäämmiltä asiakkailta, millaisia näkemisen vaikeuksia heillä on, Hietanen neuvoo. Viivojen vääristyminen ja näön tarkkuuden aleneminen ovat tyypillisiä ikärappeuman oireita.

Viivojen vääristymisen voi havaita katso- malla lipputankoa, joka saattaa näyttää joltain osalta mutkaiselta. Samoin järvelle katsottaessa horisonttiviiva voi tehdä suurenkin mutkan. Myös värinäkö voi muuttua, erityisesti sinisen ja keltaisen näkemisessä voi olla ongelmia.

Kun lähelle näkemisen vaikeudet kasvavat, optikon tärkein rooli on tarttua arjen vaikeuksiin.

– Usein sekin, että keskustellaan ja puhutaan asioista ääneen helpottaa. Työ painottuu siihen, että pyritään löytämään ratkaisuja ja apuvälineitä arjen vaikeuksiin. Asiakkaat ovat usein jo meille sairaalaan tullessaan hankkineet tavallista voimakkaammat lähilasit ja suurennuslasin. Valontarve potilailla on lisääntynyt, eli hyvä kohdevalo kotona on myös tärkeä.

Ikääntymisen ohella perintötekijät lisäävät riskiä sairastua keskeisen näköalueen rappeumaan. Säännölliset silmälääkärin tarkistukset ikääntymisen myötä ovat aiheellisia erityisesti, jos lähisukulaisilla on esiintynyt ikärappeumaa. Tupakointi lisää riskiä sairastua ja mikäli toisessa silmässä on havaittu rappeumamuutoksia, on tupakoinnin lopettaminen erittäin tärkeää. Sydän- ja verisuonisairaudet, ylipaino ja vähäinen hedelmien ja vihannesten saanti lisäävät riskiä.

Kostea rappeuma havaittava heti

Silmänpohjan ikärappeuma on tarkan näkemisen alueelle kohdistuva sairaus ja taudista käytetäänkin myös nimitystä makuladegeneraatio. Yli 80 %:lla ikärappeumapotilaista on kuiva rappeuma. Kuiva silmänpohjan ikärappeuma on hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten aikana etenevä sairaus, jossa valoa aistivat solut ja pigmenttiepiteelisolut silmänpohjassa rappeutuvat ja kuolevat. Kuivaan rappeumaan ei ole parantavaa hoitoa.

Vaikeampi tautimuoto eli kostea silmänpohjan ikärappeuma on nopeasti viikkojen ja kuukausien aikana etenevä tila, jossa

verkkokalvon alle kasvaa hauraita uudisveri- suonia. Silmänpohjassa nähdään turvotusta, kellertävää rasvakertymää ja verenvuotoja. Kostean rappeuman etenemistä voidaan pyrkiä estämään laserhoitojen tai silmän sisään annettujen lääkehoitojen avulla. Kostean rappeuman hoidossa on ensisijaisen tärkeää taudin riittävän varhainen totea- minen ja hoitojen aloittaminen riittävän ajoissa.

Ikärappeuman muutosten seuraamiseksi silmälääkäri tai optikko antaa usein potilaan mukaan ns. Amslerin kartan. Amslerin kartta on ruudukko, jossa on musta piste keskellä. Lukuetäisyydeltä mustaan pisteeseen katsottaessa ympäröivät viivat voivat vääristyä ja tämä voi viitata kosteaan rappeumaan. Näkökentässä esiintyvät selkeät mustat puutosalueet tai valkoiset läiskät, ikään kuin reiät maisemassa, ovat myös ikärappeumaan sopivia muutoksia.

Silmälääkärin suorittamassa mikroskooppitutkimuksessa kuivan ja kostean rappeuman selkeät muodot voidaan erottaa. Diagnoosin varmistamiseksi tehdään usein verkkokalvon kerroskuvauslaitteella ns. OCT-tutkimus sekä tarvittaessa varjoainetutkimus.

Silmänpohjan ikärappeuma

  • Yleisin ikääntyneiden ihmisten näköä vakavasti heikentävä sairaus
  • Verkkokalvon rakenne vaurioituu sairaudessa
  • Tyypilliset oireet viivojen vääristyminen ja näöntarkkuuden heikkeneminen
  • Suurimmat aiheuttajat ovat ikääntyminen ja perintötekijät
  • Rappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa
  • Kuivan rappeuman oireet lievemmät ja etenemisnopeus hitaampi kuin kostean
  • Kostean rappeuman etenemistä voidaan pyrkiä estämään mm. laserhoitojen tai silmän sisään annettujen lääkehoitojen avulla