Suomessa panostetaan silmälaseihin – selvä enemmistö käyttää niitä ja keskimäärin laseja on jo yli kahdet

Suomen väestöstä useampi kuin kaksi kolmesta käyttää silmälaseja, ja ne hankitaan 90-prosenttisesti optikkoliikkeistä kotimaassa. Piilolinssien käyttäjiä sen sijaan on pohjoismaalaisittain verraten vähän – taittovirheleikkauksessakin on käynyt useampi. Tiedot selviävät tänään julkistetusta Taloustutkimuksen toteuttamasta laajasta selvityksestä, jossa pureudutaan silmälasien käyttöön ja näönkorjaukseen Suomessa.

Suomen väestöstä lähes 70 prosenttia käyttää silmälaseja – 45 prosenttia jatkuvasti ja neljännes silloin tällöin. Yleisempää silmälasien käyttö on luonnollisesti vanhempien ikäluokkien keskuudessa; yli 60-vuotiaiden ikäluokissa silmälaseja käyttävät jo lähes kaikki. Nuorten naisten kohdalla on silmälasien käyttö lisääntynyt.

Jos silmälasit eivät ole jatkuvassa käytössä, käytetään niitä yleisimmin lukiessa – näin kertoo tekevänsä 35 prosenttia. Silmälasien käyttö erityisesti tietyissä tilanteissa näyttää monen käyttötilanteen osalta kasvaneen: kolmen vuoden takaiseen verrattuna silmälaseja käytetään entistä yleisemmin autolla ajaessa, tietokonetta käyttäessä sekä niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

”Näyttää siltä, että ihmiset ovat entistä tietoisempia hyvän näkemisen vaikutuksesta esimerkiksi ajoturvallisuuteen ja työskentelymukavuuteen, varsinkin näyttöjen äärellä. Näkemisen ja silmäterveyden yritykset ovat onnistuneet tarjoamaan kansalaisille heitä hyödyttäviä ratkaisuja, joilla parannetaan elämänlaatua monin tavoin”, tulkitsee Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Suomalainen omistaa tavallisimmin kahdet silmälasit – miehillä niitä on keskimäärin 2,16 paria ja naisilla kaksi. Eniten silmälaseja – keskimäärin 3,27 paria – on Suomessa 50-59-vuotiailla miehillä. Tavallisin silmälasityyppi on yksiteholasit, joita käyttää 53 % vastaajista.

56 prosenttia silmälasien käyttäjistä käyttää kaksia tai useampia silmälaseja rinnakkain. Suomessa käytössä oleva silmälasikanta on uutta – lähes kolmella neljästä ovat lasit vain alle kahden vuoden ikäiset. Silmälasiostokseen käytettiin keskimäärin vajaa 400 euroa.

Piilolinssien käyttäjinä on Suomen väestö Pohjoismaisessa vertailussa häntäpäässä – säännöllisesti niitä käyttää vain kaksi prosenttia vastanneista ja toisinaankin vain neljä prosenttia. Kolmessa vuodessa on piilolinssien kaikkien käyttäjien määrä kuitenkin kasvanut viidestä prosentista kuuteen. Yli 40 prosenttia kertoo piilolinssien käyttämättömyyden syyksi piilolinssien sopimattomuuden itselleen.

”Käsitys piilolinssien sopimattomuudesta istuu suomalaisissa yllättävän sitkeässä. Tosiasiassa nykyaikaiset silikonilinssit sopivat lähes kaikille, myös moniteholasien käyttäjille”, sanoo NÄE ry:n Tast.

Taittovirheleikkauksissa käyneetkin käyttävät silmälaseja

Selvityksessä tutkittiin ensimmäistä kertaa taittovirheleikkauksien yleisyyttä. Väestöstä seitsemälle prosentille on leikkaus tehty. Heistä selvä enemmistö, yli 70 prosenttia, on korjauttanut kaukonäkönsä ja vajaa 30 prosenttia ikänäön. Kuusi prosenttia väestöstä harkitsee leikkausta.

Taittovirheleikkauksessa käyneistä yli puolet käyttää edelleen silmälaseja jossain muodossa, mutta erilailla kuin ennen leikkausta.

”Näönkorjaustapoina nämä eivät siis ole toisensa poissulkevia, vaan silmälasit usein täydentävät tilannetta tietyissä olosuhteissa myös leikkauksen jälkeen”, sanoo Tast.

Yleisimmät syyt leikkaukseen olivat silmälaseihin tai piilolinsseihin kyllästyminen tai niiden kokeminen häiritsevinä. Vain 13 prosenttia kertoi leikanneensa silmät harrastuksen takia.

Kuluttaja asioi optikkoliikkeessä – usein polun alusta loppuun saakka

Vastaajista 67 prosenttia oli hakeutunut ensisijaisesti optikon näöntarkastukseen. Optikkoliikkeestä kotimaasta ostetaan 90 prosenttia silmälaseista. Osuus on kolmen vuoden takaiseen jopa kasvanut – vuonna 2016 kertoi 85 prosenttia ostavansa silmälasit alan liikkeestä Suomessa.

”Vain verkossa operoivista, meillä toimivien ketjujen ulkopuolisista kaupoista ja ulkomailta lasinsa ostavien määrä on hyvin pieni, vain pari prosenttia”, kertoo Panu Tast.

Aurinkolasit myydään niin ikään usein optikkoliikkeistä – edelliset aurinkolasinsa oli optikkoliikkeestä ostanut puolet. Edullisempia laseja myydään myös mm. tavarataloissa, vaatekaupoissa ja kioskeissa.

”Piilolinssejä ostetaan selvästi silmälaseja useammin verkosta ja ulkomaisista liikkeistä: noin 38 prosenttia oli tehnyt niin. Tosin kuluttajan voi olla vaikeaa muistaa tai tunnistaa, toimiiko hänen verkossa käyttämänsä kauppa myös kivijalassa jossain päin Suomea”, jatkaa Tast.

”Kaupan yleiseen kehitykseen verraten on poikkeuksellista, että kotimaan kivijalkaliikkeissä asiointi kasvaa. Suomen optikkoliikkeissä on onnistuttu tarjoamaan niitä palveluita, joita kuluttajat haluavat. Lähes 90 prosenttia vastaajista onkin silmälaseihinsa erittäin tyytyväisiä”, hän sanoo.

Lisätietoja:

Anne Kosonen, tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus Oy, p. 010 7585264, anne.kosonen@taloustutkimus.fi

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi

Koko tutkimusraportti on median edustajien saatavilla – pyydä raporttia: meri.karppanen@naery.fi.

Tietoa tutkimuksesta

Silmälasien käyttö ja näönkorjaus Suomessa 2019 -tutkimus teetettiin Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen rahoittajina olivat NÄE ry:n lisäksi sponsorit Essilor, Finnsusp/Piiloset, Instru Optiikka, Näköasiantuntijat, Silmäasema, Specsavers ja Synsam. Tutkimuksen toteuttanut Taloustutkimus Oy on riippumaton ja itsenäinen markkinatutkimusyritys.

Tavoitteena oli selvittää mm. suomalaisten silmälasien, piilolinssien ja aurinkolasien käyttöä, käyttötilanteita, lasien ostouseutta, ostopaikkoja ja laseihin käytettyä rahasummaa. Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-tutkimusta, jossa kohderyhmänä on Suomen 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Haastattelut tehtiin 9.-30.10.2019. Tutkimuksessa haastateltavina oli yhteensä 1005 henkilöä ja haastatteluja tehtiin 90 paikkakunnalla. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79-vuotiasta väestöä tuhansina.