Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry SOA ovat tyytymättömiä hallituksen lakiluonnokseen sote- ja maakuntauudistuksesta. Hallituksen esitystä on korjattava merkittävästi, sillä se jättää huomioimatta silmäterveydenhuollon peruspalveluiden nykyisen tuotantotavan, sen taloudellisen tehokkuuden ja palvelutuotantoon tosiasiallisesti käytettävissä olevat henkilöresurssit. Herättääkseen keskustelua lakiluonnoksen silmäterveydenhuollon puutteista NÄE julkaisi tänään alan sote-lausunnon.
– Sote-uudistuksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, palveluiden saatavuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon tulevat kestämään vuosikymmeniä. On tärkeää, että uudistus vastaa sille asetettuihin hallitusohjelmatavoitteisiin, vaikuttaa osaltaan kestävyysvajetta pienentävästi sekä ottaa huomioon palvelutuotantoon sekä julkisella- että yksityisellä sektorilla tosiasiallisesti käytettävissä olevat henkilöresurssit ja tehdyt investoinnit, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
– Mikäli lakipakettiin ei tehdä merkittäviä muutoksia, tulee uudistuksesta luopua, Tast painottaa.
NÄE jättää virallisen lausuntonsa 25.9. mennessä.
Esitys lisäisi silmäterveydenhuollon henkilöresurssiongelmia ja taloudellista tehottomuutta
NÄE ry:n sote-lausunnon mukaan lakiesityksen suurin ongelma on julkisen tuotannon ensisijaisuus myös sellaisissa palveluissa, joita se ei lainkaan tuota. Lakiluonnoksissa yritysten rooli on heikko, ja yrittäjien ja ammatinharjoittajien on vaikea päästä palveluntuottajiksi. Mikro ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten palvelusetelit puuttuvat esityksestä lähes täysin, tai jäävät tulevien sote-maakuntien oman yrittäjämyönteisyyden varaan. Lakiesityksessä on myös paljon julkisen- ja yksityisen sektorin välistä, totuttua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteiskäyttöä- ja ostopalveluita rajoittavaa sääntelyä.
Tämä on Tastin mukaan huolestuttavaa, sillä seuraavan vuosikymmenen kuluessa väestön ikääntymisestä johtuvat silmäterveydenhuollon resurssiongelmat vain kasvavat. Väestön ikääntyminen sekä kaksinkertaistaa kaihista, diabeettisista silmäsairauksista, glaukoomasta ja silmänpohjan ikärappeumista kärsivien potilaiden lukumäärän että pääosin näistä sairausryhmistä muulle terveydenhuollolle aiheutuvat, jo nyt vuosittain 1,7 miljardin euron suuruiset kustannukset. Silmäterveydenhuollon asiakaskäynnit tulevat samaan aikaan neljä – tai jopa kahdeksankertaistumaan – nykyisestä.
– On selvää, että tarvittavat silmäterveydenhuollon palvelut voidaan turvata vain hyödyntämällä myös yritysten tarjoamia resursseja ja palveluita, sekä ottamalla ne mukaan alan palvelujen kehittämistyöhön. Kun palvelurakenne on lisäksi vuosikymmenien kuluessa vakiintunut ja palvelut sekä työpaikat syntyneet yksityisiin yrityksiin, on toimintoja käytännössä mahdotonta siirtää lainsäädännöllä julkiselle sektorille.
Leveämpiä hartioita tarvitaan – optikkoliikeverkosto ja palveluseteli hyviä välineitä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksille
Suomessa on valmis, lähes 700 toimipaikan optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen, joilta tulevat sote-maakunnat voisivat ostaa palveluja oman tuotantonsa täydennykseksi tai siirtää pysyvästi vähemmän vaativia hoitoja ja seurantoja niille palvelusetelein tuotettaviksi ja siten vapauttaa omaa kapasiteettia vaativampiin toimenpiteisiin.
– Näissä terveydenhuollon toimipisteissä työskentelee yli 95 % Suomen laillistetuista optikoista, joiden tuottamat ennaltaehkäisevät silmäterveyspalvelut, uusimmilla teknologisilla välineillä, takaavat ikääntymisestä johtuvan silmäterveydenhuollon hoitamisen kansallisesti, sanoo SOAn hallituksen puheenjohtaja ja ERTOn hallituksen jäsen Taina Ponto.
Kattavat perustason silmäterveyspalvelut olisi siis helppo toteuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen optikkoliikeverkostoa ja palveluseteliä hyödyntämällä. Hallituksen esitys antaa nykymuodossaan tähän vain vähän mahdollisuuksia.
Yksityisten palveluiden käyttäminen silmäterveydenhuollossa olisi myös taloudellisesti järkevää. Tuoreiden laskelmien mukaan silmäterveydessä voitaisiin säästää jo nyt vuosittain yli 30 miljoonaa euroa yksityisiä palveluntuottajia hyödyntämällä.
– Jotta taloudellisesti tehokkaimmat ja vaikuttavimmat tuotantotavat menestyisivät tulevassa sotessa, olisi uudistuksessa oltava sekä riittävät kannusteet palveluiden tuottamisen ja järjestämisen erottamiseksi että kaikille julkisille tuottajille pakollisen, palveluiden tasolle ulottuvan kustannuslaskennan soveltamiseksi.
– Parasta hallituksen esityksessä on järjestämisvastuun siirto leveämmille hartioille. Maakunnat kuitenkin tarvitsevat uudessa roolissaan aidon itsenäisyyden päättää tarkoituksenmukaisesta palveluiden tuotantorakenteesta – nyt näin ei esityksessä ole, Tast päättää.
Tutustu NÄE ry:n sotelausuntoon >>
Lisätietoja:
Panu Tast
Toimitusjohtaja, NÄE ry
panu.tast@naery.fi
+358 (0)29 3000 901
+358 (0)40 5422 227
Taina Ponto
Hallituksen puheenjohtaja, SOA
Hallituksen jäsen, ERTO
taina.ponto@erto.fi
+358 50 4925 773
