Yksityiset silmäterveydenhuollon palveluntuottajat – optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen sekä yksityiset silmäklinikat ja -sairaalat – tuottavat silmäterveydenhuollon palveluita kunnille, maakunnille, kuntayhtymille tai hyvinvointialueille.
Kaikkia alla mainittuja palveluita on mahdollista tuottaa nykyisen palveluseteli- ja hankintalain puitteissa. Kaikki yksityiset silmäterveydenhuollon palveluntuottajat eivät tuota kaikkia alla mainittuja palveluita. Ne voivat olla erikoistuneita yhden tai useamman palvelukokonaisuuden tuottamiseen.
Tutkimuskäynnit
Optometristin näöntutkimus
Optometristilla tarkoitetaan laillistettua optikkoa, jolla on diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus. Lähes 2/3 suomalaisista laillistetuista optikoista on optometristeja, eli heitä on noin 900.
Optometristin vastaanotolla optometristi tekee asiakkaalle Hyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistuksen mukaisen näöntutkimuksen tarvittavia tutkimusvälineitä käyttäen. Optometristin näöntutkimukseen sisältyy aina anamneesi, lähi- ja kaukonäön sekä asentovirheiden tutkimukset. Tarvittaessa optometristi tekee asiakkaalle sykloplegisen refraktion. Silmien terveystilanne arvioidaan tutkimalla vähintään silmien etu- ja sisäosat sekä mittaamalla silmänpaine.
Potilas ohjataan normaalista poikkeavan löydöksen perusteella jatkotutkimuksiin silmälääkäriin, joita on Suomessa noin 500. Löydökset dokumentoidaan silmälääkärin tutkimusta varten minimissään optikon arvio silmälöydöksistä -tietosisällön laajuisesti.
Silmälääkärin tutkimuskäynnit
Silmälääkärin tutkimus, vastaanottokäynti
Silmälääkärin vastaanotolla lääkäri tekee potilaalle anamneesin ja täydellisen silmien terveystutkimuksen käyttäen biomikroskooppia ja muita tarvittavia tutkimusvälineitä. Vastaanottokäynnillä voidaan tarpeen mukaan tehdä myös refraktiivinen tutkimus ja määrätä potilaalle sopivat silmälasit. Potilas määrätään tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin, esimerkiksi kuvantamis- ja / tai laboratoriotutkimuksiin.
Silmälääkärin tutkimus, päivystyskäynti
Silmälääkärin päivystyskäynnillä potilaan akuutin silmävaivan syy selvitetään. Lääkäri tekee potilaalle anamneesin ja tarvittavan silmien terveystutkimuksen käyttäen biomikroskooppia ja muita tarvittavia tutkimusvälineitä. Potilas määrätään tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin (esimerkiksi kuvantamis- ja / tai laboratoriotutkimuksiin).
Silmälääkärin ja optometristin välisestä työnjaosta vastaanottokäyntien yhteydessä
Silmäterveydenhuollon palveluita tuottavissa yksityisissä terveydenhuollon toimintayksiköissä toteutetaan joustavasti työnjakoa laillistettujen ammattihenkilöiden välillä terveydenhuollon ammattihenkilölain 1994/559 säännösten ja Valviran sen perusteella laillistetuille silmälääkäreille ja optikoille työnjaosta antamien ohjeiden mukaisesti.
Yksityiset silmäterveydenhuollon palveluntuottajat toteuttavat yhä yleisemmin työnjakomallia, jossa optometristin löydöksen perusteella asiakkaalle tehdään tarvittavat silmälaboratoriotutkimukset valmiiksi ennen silmälääkärin tutkimus- ja diagnoosikäyntiä.
Mallin on todettu nopeuttavan potilaan diagnoosin saantia tehostavan erikoislääkäriresurssin käyttöä.
Leikkausjälkikontrollit
Kaihileikkauksen jälkikontrolli
Kaihileikkauksen jälkikontrollin suorittaa joko silmälääkäri tai optometristi, mikäli leikkaava silmäkirurgi on antanut siihen suostumuksen.
Kaihileikkauksen jälkikontrollissa tarkastetaan silmän tilanne leikkauksen jälkeen biomikroskooppia käyttäen. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota näkökykyyn ja silmään asennettuun keinomykiöön eli linssiin.
Tarvittaessa potilas ohjataan jälkikontrollista optometristin epäilyn perusteella jatkotutkimuksiin, esimerkiksi kuvantamis- ja / tai laboratoriotutkimuksiin ja edelleen silmälääkärin tutkimukseen tutkimustulosten kera.
Muu leikkausjälkikontrolli
Muun leikkauksen jälkikontrollin suorittaa yleensä silmälääkäri tai optometristi, mikäli leikkaava silmäkirurgi on antanut siihen suostumuksen. Käypä hoito -suositus määrittää jälkikontrollin sisällön.
Muu leikkausjälkikontrolli voi liittyä esim. glaukooma-, diabetes- tai luomioperaatioon. Sairaudesta tai vaivasta ja leikkauksesta riippuen jälkikontrolli sisältää silmän tutkimisen ja tarvittavat silmälaboratoriotutkimukset.
Tarvittaessa potilas ohjataan jälkikontrollista optikon epäilyn perusteella jatkotutkimuksiin, esimerkiksi kuvantamis- ja / tai laboratoriotutkimuksiin, ja edelleen silmälääkärin tutkimukseen tutkimustulosten kera.
Tautikohtaiset paketit
Glaukooman diagnoosipaketti
Glaukooman diagnoosipakettiin kuuluu ensimmäisen käynnin yhteydessä lääkärin tekemä anamneesi ja täydellinen silmien terveystutkimus käyttäen biomikroskooppia ja muita tarvittavia tutkimusvälineitä. Gonioskopia ja kontaktitonometria suoritetaan aina normaalitoimenpiteinä.
Toisella käynnillä suoritetaan yleensä optometristin tai muun koulutetun ammattilaisen toimesta glaukooman diagnosointiin tarvittavat kuvantamis- ja silmälaboratoriotutkimukset: Silmänpaineen vuorokausikäyrä, näkökenttätutkimus, silmän valokuvaus funduskameralla ja biomorfinen OCT-kerroskuvaukset (näköhermon ja retinan hermosäikeiden sekä gangliosolujen biomorfiset mittaukset).
Potilaan tullessa silmälääkärin tutkimukseen optometristin glaukooma-epäilynä, toimitaan kohdan Silmälääkärin ja optometristin välisestä työnjaosta vastaanottokäyntien yhteydessä työnjaon mukaisesti.
Avohoidon glaukooman seurantapaketti
Glaukooman seurantapaketti sisältää oleelliselta osin samat elementit kuin glaukooman diagnoosipaketti, eli lääkärin tutkimus ja silmälaboratoriotutkimukset. Seurannassa lääkäri keskittyy sairauden etenemisen ja hoitotasapainon havainnointiin.
Silmänpaineen seurannan tekee puolivuosittain optometristi, mikäli hoitava lääkäri on antanut siihen suostumuksen. Vuosittain tehdään hoitavan silmälääkärin määrittämät silmälaboratoriotutkimukset optometristin tai muun koulutetun ammattilaisen toimesta. Mikäli silmänpaineissa ja / tai silmälaboratoriotutkimuksissa on hoitavan silmälääkärin määrittämien raja-arvojen ylittäviä löydöksiä, asiakas ohjataan silmälääkärin vastaanotolle.
Hyvässä hoitotasapainossa oleva asiakas käy silmälääkärin vastaanotolla kerran kahdessa vuodessa.
Kostean makuladegeneraatiopotilaan seurantapaketti
Kosteassa silmänpohjan rappeumataudissa diagnoosi tehdään silmälääkärin suorittaman anamneesin ja täydellisen silmien terveystutkimuksen sekä biomorfisen OCT-kerroskuvauksen ja / tai fluoresiiniangiografiatutkimuksen avulla.
Kostean makuladegeneraation seurannan tekee silmälääkäri tai optometristi, jos lääkäri on antanut siihen suostumuksen. Seurantaan kuuluvat näöntarkkuuden seuranta ja OCT-kerroskuvaus hoitavan silmälääkärin suositteleman seuranta-aikataulun mukaisesti. Mikäli näöntarkkuuksissa ja / tai silmälaboratoriotutkimuksissa on hoitavan silmälääkärin määrittämien raja-arvojen ylittäviä löydöksiä, asiakas ohjataan silmälääkärin vastaanotolle.
Kuivan makuladegeneraatiopotilaan seurantapaketti
Kuivassa silmänpohjan rappeumataudissa seuranta keskittyy kostean tautimuodon poissulkemiseen, riskitekijöiden minimoimiseen sekä ennakoivaan näönkäytön opettamiseen potilasneuvonnan keinoin.
Kuivan makuladegeneraation seurannan tekee silmälääkäri tai optometristi, jos lääkäri on antanut siihen suostumuksen. Seurantakäynnillä toteutuu silmälääkärin suorittama anamneesi, täydellinen silmien terveystutkimus ja biomorfinen OCT-kerroskuvaus ja / tai fluoresiiniangiografiatutkimus.
Mikäli näöntarkkuuksissa ja / tai silmälaboratoriotutkimuksissa on hoitavan silmälääkärin määrittämien raja-arvojen ylittäviä löydöksiä, asiakas ohjataan silmälääkärin vastaanotolle.
Venaokluusion seurantapaketti
Venaokluusion seurantapaketilla diagnosoidaan ja hoidetaan laskimopuolen tukosten synnyttämiä vaurioita tai ehkäistään esim. makula-alueen turvotusta.
Seurantakäynnillä tehdään silmälääkärin suorittama anamneesi, täydellinen silmien terveystutkimus ja biomorfinen OCT-kerroskuvausta ja/tai fluoreniiniangiografiatutkimus.
Hoitona koetetaan vaikuttaa yleiseen valtimonkovetustautiin sekä hoitaa silmänpohjaa esim. laserhoidolla tai uudissuonten kasvua hillitsevällä lääkeaineella, joka ruiskutetaan silmän sisään.
Diabetespotilaan seurantapaketti
Diabetespotilaan seurantapaketilla diagnosoidaan ja tarvittaessa hoidetaan silmän diabeteksesta johtuvat silmänpohjan ja kammiokulman verisuonimuutokset sekä niistä johtuva silmänpohjan turvotus.
Silmälääkäri tekee potilaalle anamneesin ja täydellisen silmien terveystutkimuksen käyttäen biomikroskooppia ja muita tarvittavia tutkimusvälineitä. Potilaalle suoritetaan silmänpohjakuvaus samalla vastaanottokäynnillä. Potilas määrätään tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin, esimerkiksi kuvantamis- ja / tai laboratoriotutkimuksiin ja / tai hoitotoimenpiteisiin: silmänsisäisiin laser- ja / tai pistoshoitoihin.
Jatkoseurannan tekee optometristi hoitavan silmälääkärin määrittämien kriteerien mukaisesti. Mikäli optometristin tutkimuksissa ilmenee hoitavan silmälääkärin määrittämien raja-arvojen ylittäviä löydöksiä, optometristi etäkonsultoi silmälääkäriä. Tarvittaessa asiakas ohjataan silmälääkärin vastaanotolle.
Kuivasilmäpotilaan hoitopaketti
Kuivasilmäpotilaan hoitopaketilla annetaan oireenmukaista hoitoa vaivasta kärsiville potilaille sekä tunnistetaan silmälääkärin tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat.
Optometristi suorittaa kuivasilmätutkimuksen asianmukaisin välinein. Tutkimus sisältää ainakin näöntarkkuustason määrittämisen, silmien etuosien mikroskopian, kyynelfilmin määrän ja laadun mittaamisen ja silmäluomien tutkimuksen.
Tutkimustensa perusteella optometristi antaa tutkittavalle hoito-ohjeet ja määrittää tarvittavat seurantatutkimukset hoidon vaikuttavuuden varmistamiseksi.
Optometristi ohjaa potilaan tarvittaessa silmälääkärin tutkimukseen havaitessaan kliinisesti merkittäviä löydöksiä.
Toimenpidepaketit
Näitä toimenpiteitä tehdään vain optikkoliikkeiden yhteydessä toimivissa silmäsairaaloissa.
Kaihileikkaus
Kaihikeikkauksessa silmän samentunut mykiö eli sisäinen linssi poistetaan ja vaihdetaan yksiteholinssiin, joka korjaa joko kauko- tai lähinäön; tooriseen linssiin, joka korjaa edellisen lisäksi myös hajataitteisuutta; tai moniteholinssiin, joka korjaa kaiken edellä olevan. Leikkaus on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä, kestää noin 20 minuuttia ja potilas pääsee pois sairaalasta noin 1-2 tunnin päästä leikkauksesta.
Karsastusleikkaus
Karsastusleikkauksessa silmää liikuttavia lihaksia muotoillaan joko paikallispuudutuksessa (yleensä aikuiset) tai yleisanestesiassa (lapset). Leikkaus on päiväkirurginen ja sitä edeltävät kattavat silmäkirurgin ja optometristin tai ortoptistin suorittamat ortoptiset tutkimukset.
Luomiplastia
Luomiplastialeikkauksessa joko ylä- tai alaluomea muotoillaan paikallispuudutuksessa päiväkirurgisesti. Syynä voi olla esimerkiksi yläluomen näkökenttää häiritsevä roikkuminen.
Glaukooma SLT-lasertoimenpide
Glaukooman hoidossa käytettävässä selektiivisessä lasertrabekuloplastiassa (SLT) hoidetaan kammiokulmaa laserilla ja tavoitteena on silmänpaineen laskeminen. Hoidolla pyritään poistamaan tai vähentämään lääkityksen tarvetta. Toimenpiteen voi tehdä tarvittaessa uudelleen useita kertoja hoidon tehon vähennyttyä. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Jälkikaihi YAG-lasertoimenpide
Kaihileikkauksen jälkeen silmän kapselipussiin saattaa jäädä soluja, jotka lisääntyessään saattavat aiheuttaa silmään jälkisamentumaa. Kapselipussin samentunut osa poistetaan laserhoidolla. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Perifeerinen iridotomia -lasertoimenpide
Perifeerisessä iridotomiassa värikalvon tyveen tehdään YAG-laserilla pieni reikä. Näin muodostetaan ylimääräinen aukko etu- ja takakammion välille. Hoitoa käytetään tiettyjen glaukoomatyyppien hoidossa. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Silmänpohjan lasertoimenpide, verkkokalvon perifeerinen reikä; poliklinikka- ja kontrollikäynti
Verkkokalvon perifeerinen reikä voidaan korjata laserilla siten, että verkkokalvo ”poltetaan” kiinni pohjaansa (fotokoagulaatio). Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Silmänpohjan lasertoimenpide, diabeetikon silmänpohjan paikallinen laserhoito
Diabetespotilaan paikallisessa lasertoimenpiteessä silmän verisuonimuutoksista johtuva paikallinen verenvuoto hoidetaan silmänpohjan laserhoidolla (fotokoagulaatio). Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Silmänpohjan lasertoimenpide, diabeetikon silmänpohjan laaja- alainen laserhoito
Diabetespotilaan laaja-alaisessa lasertoimenpiteessä silmän uudisverisuonimuutoksia hoidetaan silmänpohjan laserhoidolla (panfotokoagulaatio). Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Kostean makuladegeneraatiopotilaan hoitopaketti
Kosteassa silmänpohjan rappeumataudissa etenemisen estämiseksi silmän sisään ruiskutetaan 4-6 viikon välein verisuonten kasvua hillitsevää lääkeainetta, joka kuihduttaa uudissuonet ja lopettaa niiden tihkuttamisen silmänpohjan verkkokalvon alle. Pistoshoidon kesto on yksilöllinen. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Diabeetikon silmänpohjan injektiohoito
Diabetespotilaan silmän verisuonimuutosten aiheuttamista verenvuodoista johtuva silmänpohjan turvotusta hoidetaan silmän sisään ruiskutettavalla verisuonten tihkuamista estävällä lääkeaineella. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Venaokluusio injektiohoito
Venaokluusiopotilaan silmän verisuonimuutosten aiheuttamista verenvuodoista johtuvaa silmänpohjan hapenpuutetta hoidetaan silmän sisään ruiskutettavalla uudisverisuonitusta estävällä lääkeaineella. Toimenpide on päiväkirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä ja potilas kotiutetaan toimenpiteen jälkeen.
Erilliset tutkimukset
Erilliset silmälaboratorio- ja muut tutkimukset sekä toimenpiteet suorittaa yleensä optometristi tai muu koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, vain harvoin silmälääkäri.
Silmänpohjavalokuva
Silmänpohjan valokuva on silmänpohjakameralla otettu valokuva silmän pohjasta. Valokuvalla voidaan todeta tai seurata silmänpohjamuutoksia.
Makulan valokerroskuvaus OCT
Makulan eli verkkokalvon keskiosan aluetta voidaan kuvantaa optisella kerroskuvauksella (OCT, Optical Coherence Tomography). Valokerroskuvaus näyttää kaikki verkkokalvon kerrokset ja niiden välissä olevat rakenteet poikkileikkauskuvana. Kuvausta käytetään diagnostisena tutkimuksena mm. silmänpohjan rappeuman, silmänpohjan turvotuksen ja glaukooman seurannassa sekä niiden hoidossa.
Papillan OCT/GDx
Näköhermoa, papillaa – eli aluetta silmänpohjassa, jossa hermosäikeet kulkevat aivoihin – voidaan kuvantaa optisella kerroskuvauksella (biomorfinen OCT, Optical Coherence Tomography). Tutkimuksella voidaan varmistaa näköhermon rakennepoikkeamat ja siinä kulkevien hermosäikeiden määrä, joka esim. glaukooman yhteydessä vähenee. Tutkimusta käytetään mm. glaukooman diagnosointiin ja seurantaan.
Hermosäievalokuvaus
Hermosäievalokuvaus suoritetaan silmänpohjakameralla ja erikoisfiltterillä, jolla hermosäikeisiin saadaan hyvä näkymä. Tutkimusta käytetään mm. glaukooman diagnosointiin ja seurantaan.
Keskeinen näkökenttätutkimus (automatisoitu staattinen perimetria)
Näkökenttätutkimuksella tutkitaan näkökentän mahdollisia puutosalueita. Tutkimusta käytetään glaukooman diagnosointiin ja seurantaan.
Laaja näkökenttätutkimus (automatisoitu kineettinen perimetria)
Näkökenttätutkimuksella tutkitaan näkökentän laajuutta ja mahdollisia puutosalueita. Sitä käytetään näköradan neurologisen osaan liittyvien sairauksien diagnosointiin ja seurantaan, esimerkiksi aivokasvaimien ja aivoverenvuotojen diagnosointiin ja seurantaan.
Silmänpaineen vrk-käyrä (Ta)
Silmänpaineen vuorokausikäyrällä pyritään todentamaan silmänpaineen vaihteluita eri vuorokauden aikoina. Tutkimusta käytetään glaukooman diagnosointiin ja seurantaan.
Sarveiskalvon topografia
Sarveiskalvon topografialla kartoitetaan sarveiskalvon muotoa ja paksuutta. Tutkimusta käytetään mm. ennen kaihi- ja taittovirhekirurgiaa sekä sarveiskalvon pullistumataudin diagnosointiin ja seurantaan.
Fluoresiiniangiografia-varjoainekuvaus (FAG)
Fluoresiiniangiografialla (FAG) tehdään verisuonten varjoainekuvauksia, jolloin niiden muoto nähdään tarkasti. FAG-kuvausta käytetään verisuonisairauksista johtuvien silmäkomplikaatioiden diagnosointiin ja seurantaan.
Silmien etuosavalokuva
Silmän etuosien rakenteista voidaan ottaa valokuva diagnosoitaessa tai dokumentoitaessa silmän etuosan sairauksia.
Meibomigrafia
Meibomian rauhasten, jotka sijaitsevat luomissa ja erittävät rasvaa silmän pinnalle, kuvantamiseen käytettävä tutkimus. Tutkimusta käytetään kuivan silmän diagnosointiin ja seurantaan.
Schirmer-testi
Schirmerin testillä voidaan tutkia kyynelnesteen erittymisen määrää. Tutkimusta käytetään kuivan silmän diagnosointiin ja seurantaan.
Kyyneltiehuuhtelu
Kyyneltiehuuhtelu suoritetaan pienellä neulalla ja suolaliuosinjektiolla, jolla avataan ja huuhdellaan kyyneltiet. Toimenpiteen suorittaa yleensä silmälääkäri.
Ortoptinen ja pleoptinen tutkimus
Ortoptiset tutkimukset, hoitosuunnitelman laadinnan ja seurannan suorittaa optometristi. Ortoptisessa ja pleoptisessa tutkimuksessa tutkitaan näköön liittyvien kaksoiskuvien syytä ja hoitoa. Aiheuttaja voi olla patologinen tai toiminnallinen karsastus. Patologiaa epäiltäessä potilas ohjataan silmälääkärin tutkimukseen ja sitä kautta mahdollisiin jatkotutkimuksiin, esimerkiksi magneettikuvaukseen ja / tai laboratoriokokeisiin.
Karsastukseen liittyvä hoito voi olla optinen ja / tai ortoptisista silmäharjoitteista koostuva. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, mutta vaatii usein ensikäynnin jälkeen seurantakäyntejä.
Lähteet:
Duodecim, Käypä hoito -suositukset
Tekijät:
NÄE ry:n moniammatillinen työryhmä, jossa mm. optometristien, lääkärien, näköfysiologien ja terveydenhuollon prosessiasiantuntijoiden edustus.