Ajoterveys puhuttaa jälleen. Terveysvaatimusten taustalla oleva EU:n yhteinen uusi ajokorttidirektiivi hyväksyttiin 22.10.2025 ja siihen liittyvä kansallinen ajokorttilain kokonaisuudistus on käynnistymässä. Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy: 70 vuotta täyttäneitä ajokortin haltijoita on jo 700 000 ja määrän odotetaan kasvavan jopa miljoonaan 2040-luvulle mentäessä. Toisaalta myös nuorten liikenneturvallisuus herättää keskustelua. Moni nuori saa ajokortin vakuuttamalla itse terveydentilavaatimusten täyttymisen.
Ajoterveys on toimintakykyä liikenteessä ja ajoterveydellä on keskeinen rooli liikenneturvallisuudessa. Ajamiseen tarvittavan toimintakyvyn perustana ovat riittävä näkö, kognitio ja motoriikka. Näöntarkkuutta onkin järjestelmällisesti seulottu jo vuosikymmeniä ajokortin hankkimiseen ja uudistamiseen liittyvissä tilanteissa. Seulonta tuottaa myös tulosta: Onnettomuustutkinnasta saatujen tietojen valossa näkemisen puutteet ovat vain harvoin vakavien liikenneonnettomuuksien taustalla.
Näköaistin toiminnan tutkiminen on jatkossakin keskeisessä asemassa ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioitaessa. Näöntarkkuuden osalta rajat ovat uudessakin ajokorttidirektiivissä entiset: ryhmän 1 ajokorteissa yhteisnäkö visus 0,5 ja ryhmän 2 ajokorteissa visus 0,8 paremmassa ja 0,1 heikommassa silmässä. Lisäksi uusi direktiivi velvoittaa tarkastuksen yhteydessä selvittämään, onko kuljettajan näkökenttien tarkempi tutkiminen tarpeen.
Optometristi on pätevä ammattilainen näköaistin toiminnan seulovaan tutkimiseen
Ajokorttidirektiivi ei sinänsä ota kantaa siihen, kenen tulisi tutkia näköaistin toimintaa, säädöstekstissä puhutaan vain ”toimivaltaisista ammattilaisista.” Ei liene epäselvää, että optometristi olisi useissa tapauksissa keskivertoa yleislääkäriä taitavampi ammattilainen näköaistin toiminnan seulovaan tutkimiseen. Tuoreita optometristin tekemiä näöntutkimuksen tuloksia on varmasti hyödynnetty ennenkin, jos sellaisia on ollut saatavilla. Mutta koska ajokorttiprosesseihin tarvitaan usein nimenomaan lääkärin laatima lausunto ajokyvystä, ollaan usein tilanteissa, joissa näöntarkkuutta määritetään vanhalla Landoltin taululla lääkärin hämyisässä vastaanottohuoneessa ja näkökenttien laajuutta arvioidaan haparoivalla sormiperimetrialla.
Toisaalta prosessin tämän vaiheen tarkoituksena onkin lähtökohtaisesti selvittää, kuka tarvitsisi jatkotutkimuksia sekä ohjata heidät tarvittaessa tarkempiin selvittelyihin. Perinteisesti tämä on tarkoittanut lähetettä yksityissektorin silmälääkärille tai silmätautien poliklinikalle erikoissairaanhoitoon. Se voikin olla tarpeen, jos epäillään esimerkiksi etenevää silmäsairautta. Nykyisessä julkisen terveydenhuollon ahdingossa ja asiakkaiden lisääntyneen kustannustietoisuuden aikakautena näkisin kuitenkin tervetulleena myös sellaisen käytännön yleistymisen, jossa epäselvissä ja rajatapauksissa asiakkaat ohjattaisiin yleislääkäriltä useammin optometristin tutkimuksiin. Standardoitu optometristin tutkimus nykyaikaisilla laitteilla voisi auttaa myös kohdentamaan erikoisalan lääkäreiden resursseja todelliseen tarpeeseen.
Näkemisen ammattilaisilla on tärkeä rooli ajoterveyden arvioinnissa
Ensimmäisen ryhmän 1 ajokortin hakija on jo vuodesta 2018 alkaen voinut rajatusti itse vakuuttaa terveydentilavaatimusten täyttymisen. Uuden ajokorttidirektiivin myötä tämän kaltaiset itsearvioinnit tulevat todennäköisesti edelleen lisääntymään, kun kaikki ajokortit uudistetaan vähintään 15 vuoden välein, iästä riippumatta. Myös terveydenhuollossa tarjottavien etäpalveluiden yleistyminen haastaa perinteistä tarkastusjärjestelmää. Etenkin näissä tilanteissa optometristien ammattitaidon ja näöntutkimusten kysyntä voi lisääntyä. Viranomaisella ei ole tarvetta asettaa esteitä sen suuntaiselle kehitykselle. Esim. silmälasiehdon lisäämiseksi tai poistamiseksi ajokortilta riittää nykyään optometristin kannanotto myös Traficomin palveluntuottajan toimipisteissä. Ajoterveydestä lausuessaan optometristi käyttää nykyään samaa lomaketta kuin muidenkin erikoisalojen edustajat.
Liikenneturvallisuus on merkittävä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kuljettajan toimintakyvyllä on suora vaikutus liikenneturvallisuuteen. Ajoterveyden arviointi ei ole vain lääkärien tehtävä; se on moniammatillista yhteistyötä, jossa näkemisen ammattilaisilla on tärkeä rooli. Tulevaisuudessa ajoterveyteen liittyvät kannanotot saattavat muodostua osin jopa automaattisesti Kantaan tallennetuista terveystiedoista. Tämän onnistumiseksi olisi tärkeää, että myös optometristien tutkimustulokset tallentuisivat jatkossa Kantaan, yhteiseen terveydenhuollon tietovarantoon. Toivotan optometrian alan ammattilaiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan myös moniammatilliseen keskusteluun ja säädösvalmisteluun uuden ajokorttidirektiivin kansallisesta soveltamisesta.
Petteri Harjuvaara
Erityisasiantuntija, terveydenhuollon erikoislääkäri
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Linkit:
Uusi Euroopan neuvoston ja parlamentin ajokorttidirektiivi (EU) 2025/2205 suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202502205
Ajokorttilain kokonaisuudistus: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM051:00/2025
