Hyvä näkeminen kuuluu kaikille
Toimiva näönhuolto tuo parempaa näkemistä, parempaa terveyttä ja kahden miljardin säästöt terveydenhuollolle.
Ennaltaehkäisevä näönhuolto säästäisi Suomelta miljardeja. Laadukkaan ja oikea-aikaisen näönhuollon takaamiseksi tarvitsemme seuraavalta hallitukselta rohkeita päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä. Näin turvataan näönhuoltojärjestelmämme toimivuus väestön ikääntyessä, hoivan tarpeen lisääntyessä ja kustannusten kasvaessa.
Näe ry:n tavoitteena on rakentaa Suomesta mallimaa, jossa jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus hyvään näkemiseen elämän kaikissa vaiheissa. Hyvä näkö, terveet silmät ja elämänlaatu tulee turvata kaikille suomalaisille.
#1
Kytketään näönhuolto osaksi perusterveydenhuoltoa
Heikon näkemisen suorat kustannukset muulle terveydenhuollolle ovat Suomessa vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Ennaltaehkäisevä hoito turvataan hyödyntämällä tekoälyä ja integroimalla näönhuolto osaksi perusterveydenhuoltoa.
Tekoälyn käyttö silmäkuvantamisessa tukee varhaista tunnistamista, hoidon oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä tutkimusta. Näönhuollossa tulee varautua okulomiikkaan eli silmästä saatavan kuvantamis- ja mittaustiedon hyödyntämiseen koko kehon terveydentilan tutkimisessa. Jo nyt silmäkuvista pystytään tunnistamaan 16 sairautta.
Optometrian kuvien Kanta-kuva-arkiston käyttöönotosta on jo päätetty. Ennen käyttöönoton takarajaa 1.10.2029 pitää varmistaa, että tietojen vaihto eri toimijoiden välillä on sujuvaa. Siten varmistamme, että näönhuolto on asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa.
Ennaltaehkäisevä näönhuolto tuo tutkitusti säästöjä (Joonas Taipaleen ja Tiina Pesosen väitöskirjat).
Näin se tehdään:
- Yhtenäistetään perustason seulontamallit ja jatkotutkimuspolut koululaisille, laajennetaan mallit myös aikuisille ja ikääntyville
- Luodaan valmiudet hyödyntää okulomiikkaa ja tekoälyä silmäkuvantamisessa
- Varmistetaan Kanta-palvelujen kuva-arkiston käyttöönotossa (1.10.2029) sote-toimijoiden valmius ja osaaminen sekä toimiva tietojenvaihto
- Turvataan tarpeellisiksi todettujen silmälasien ja näkemisen apuvälineiden taloudellinen saavutettavuus
- Selvennetään viranomaisohjeet valtakunnallisissa seulonta‑ ja lähetekriteereissä (THL/STM)
- Luodaan kansalliset tekoälyn käyttöönottoehdot ja valtakunnalliset tutkimus- ja pilotointiympäristöt, joilla turvataan kansalaisten oikeudet
Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tulee tarkastella muun muassa seuraavia sääntelykohtia:
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010: velvoite ikä- ja riskiryhmäkohtaiseen näön arviointiin sekä optometristien aseman täsmentäminen.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021: silmäterveyden saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuusmittarit sekä kansalliset laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta koskevat mittarit.
- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta 980/2012: tunnistettu näkö- tai kuulovaje johtaa arvioituun ja kirjattuun jatkotoimeen.
- Asiakastietolaki 703/2023: optometrian kuvien tallentaminen Kanta-palvelujen Kuva-aineistojen tietovarantoon. Kanta-palvelujen julkaistun aikataulun mukaan valmiudet ovat olemassa ja sote-toimijoiden käyttöönoton takaraja on 1.10.2029.
- Asiakasmaksulaki 734/1992 ja apuvälineitä koskeva sääntely: silmälasien ja apuvälineiden aseman selkiyttäminen julkisesti tuettuna palveluna.
- Toisiolaki 552/2019: tutkimus- ja innovaatiokäytön hallittu toteuttaminen.
- Laki lääkinnällisistä laitteista 719/2021 sekä EU-sääntely: ohjelmistojen vaatimustenmukaisuus, käyttötarkoitus, valvonta ja vastuut.
- THL & STM: yhtenäiset seulonta‑ ja lähetekriteerit (perusnäöntarkastus, riskit, lähetystasot kaihi/glaukooma/AMD/diabeettinen retinopatia) sekä kansalliset validointi-, käyttöönotto- ja laadunseurantakriteerit.
#2
Puretaan hoitojonoja
Hoitoon pääsy kestää Suomessa liian kauan. Jokainen viivästynyt diagnoosi kasvattaa kustannuksia. Varhainen diagnoosi ja hoito eivät ole pelkkä terveyspoliittinen valinta – ne ovat jatkossa kansantaloudellinen välttämättömyys.
Hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi työnjakoa optometristien, silmälääkärien ja erikoissairaanhoidon välillä pitää selkeyttää. Samalla optometristien olemassa olevaa osaamista tulee hyödyntää nykyistä paremmin laajentamalla läheteoikeutta ja rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Näin vähennetään erikoissairaanhoidon kuormitusta ja vapautetaan sen resursseja kaikkein vaativimpaan hoitoon.
Ennaltaehkäisyä ja varhaista hoitoa ei pidä rajata vain vakaviin näköongelmiin. Potilaan oikeutta oikea-aikaiseen hoitoon tuetaan luomalla yhtenäiset kansalliset sairauskohtaiset hoitopolut.
Hoito ajoissa vähentää ongelmien pahentumista.
Näin se tehdään:
- Kehitetään uudet yhtenäiset hoitopolut kaihiepäilylle, glaukoomaepäilylle ja vakaassa vaiheessa olevan glaukooman seurannalle, diabeettisen retinopatian seulontalöydökselle, silmänpohjan ikärappeumaepäilylle ja äkillisille näköä uhkaaville löydöksille
- Määritellään optometristien, silmälääkärien ja hyvinvointialueiden työnjako kansallisesti
- Laajennetaan läheteoikeus silmäterveydenhuollon osalta koskemaan optometristeja Ruotsin ja Norjan mallien mukaisesti
- Laajennetaan optometristien nykyistä rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta sairaanhoitajien oikeuden kaltaiseksi
- Hyödynnetään optikkoliikkeiden olemassa olevaa perustason kapasiteettia ja teknologiaa
- Säädetään palvelusetelistä subjektiivinen oikeus kansalaiselle, jos hoitotakuu ei toteudu
- Kehitetään Kela-korvauksesta todellinen “terveysvakuutus”, joka kattaa silmäterveyspalveluita työelämän ulkopuolella oleville ja yli 65-vuotiaille
- Standardoidaan hoidon tarpeen arvio ja lähetteet
Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tulee tarkastella muun muassa seuraavia sääntelykohtia:
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994: lisäkoulutetun optometristin rajattu toimivalta hoidon tarpeen arviointiin ja lähetteen tekemiseen.
- STM:n asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010: optometristien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus koulutukseen ja hoitoprotokolliin perustuen.
- Sairausvakuutuslaki 1224/2004: korvattavuus määriteltyihin perusterveystason silmäterveyspalveluihin.
- Palvelusetelilaki 569/2009: palvelusetelin käyttö yhtenäisin laatu-, jatkuvuus-, tieto- ja raportointivaatimuksin.
- Hankintalaki 1397/2016: hinnan lisäksi hoidon jatkuvuus, saavutettavuus, kliininen laatu, kuvantamisen laatu, integraatiot ja tekoälyjärjestelmien validointi.
- Käypä hoito & STM:n informaatio‑ohjaus: Päivitetään Lääkkeiden määrääminen ja toimittaminen ‑kokonaisuutta sekä optometristien kliinisiä hoitopolkuja.
- STM/THL ohjeet: Tekoälypohjaisen kuvantamisen käyttöönoton kriteerit (CE‑merkityt ohjelmistot, validointi, kliininen vastuunjako, lähetystasot) julkaistaan informaatio‑ohjauksena. Tämä voidaan kytkeä 612/2021 22 §:n tavoiteindikaattoreihin.
#3
Lisätään tarkkuutta verovarojen käyttöön
Suomen sote-talous ei ole kestävällä pohjalla. Jokainen veroeuro on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Nyt jos koskaan verovarojen käytön tulee olla läpinäkyvää.
Hyvinvointialueiden tulee vertailla omaa tuotantoa, ostopalvelua ja palveluseteliä avoimin kustannus-, laatu- ja saatavuustiedoin. Hyvinvointialueet tulee velvoittaa valitsemaan ratkaisu kokonaisvaikuttavuuden, ei tuotantomuodon perusteella.
Nykyinen lainsäädäntö ei kohtele yhdenvertaisesti terveyspalveluiden ja lääkejakelun osalta apteekkeja ja yrityksiä. Apteekki- ja lääkejakelu tulee uudistaa, jotta varmistamme palvelujen saatavuuden kaikille suomalaisille.
Reilut markkinat parantavat palveluja.
Näin se tehdään:
- Velvoitetaan hyvinvointialueet julkaisemaan tuotannon kustannukset yksittäisten palveluiden tasolla
- Velvoitetaan hyvinvointialueet tuottamaan palvelut aina kustannustehokkaimmalla tavalla julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria käyttäen
- Varmistetaan terveyspalveluiden- ja lääkejakelun toimivuus sekä eri toimijoiden yhdenvertaisuus apteekki- ja lääkejakelun kokonaisuudistuksella
- Mahdollistetaan asiakkaan omalla rahalla hankittavat lisäominaisuudet palvelusetelin yhteydessä
Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tulee tarkastella muun muassa seuraavia sääntelykohtia:
- Järjestämislaki 612/2021: vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointi ja valinnan perusteleminen kustannus-, laatu- ja vaikuttavuustiedoin.
- Palvelusetelilaki 569/2009: palvelusetelin käyttöönoton kriteerit, arvon riittävyys ja peruspalvelun erottaminen lisäpalvelusta.
- Arvonlisäverolaki 1501/1993: lääkinnällisten laitteiden ja näkemisen apuvälineiden verokohtelun sekä veroneutraaliuden selvittäminen.
- Lääkelaki 395/1987: saatavuus, laatuvarmistettu etäasiointi, kilpailuneutraliteetti ja potilasturvallisuus.
Seuraavan hallituskauden keskeiset toimet
Näe ry esittää, että seuraavan hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana:
- käynnistetään valtakunnallisten näönseulontamallien valmistelu
- säädetään optometristien rajatusta lähete- ja lääkkeenmääräämistoimivallasta
- hyväksytään kansalliset hoitopolut kaihiin, glaukoomaan, diabeettiseen retinopatiaan ja silmänpohjan ikärappeumaan
- käynnistetään kotihoidon näkö- ja kuuloaistivajeiden hoitopolkujen pilotointi
- varmistetaan Kanta-palvelujen kuva-arkiston käyttöönotossa (1.10.2029) sote-toimijoiden valmius ja osaaminen sekä toimiva tietojenvaihto
- perustetaan okulomiikan tutkimus- ja pilotointiohjelma
- otetaan käyttöön näönhuollon saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuusmittarit
- velvoitetaan hyvinvointialueet valitsemaan tuotantotapansa avoimiin kustannus- ja laatutietoihin perustuen.