Optometristit Lotta Koivula, Satu Luoma sekä Janica Niskala olivat kiinnostuneita optisen alan eettisyydestä sekä siitä, kuinka hyvin Optometrian Eettisen Neuvoston ohjeistus Hyvästä näöntutki-muskäytännöstä toteutuu käytännössä optikoiden kiireisessä arjessa. Kiinnostuksen pohjalta syntyi opinnäytetyö, jossa otettiin selvää millaisia eroavaisuuksia näöntutkimuksen eettisten ohjeiden noudattamisessa on yksityisten yritysten ja ketjuliikkeiden välillä sekä miten tutkimukseen käytetty aika ja alalta hankitun työkokemuksen määrä vaikuttavat asiaan. Työn ajankohtaisuus ja tärkeys sai kiitosta sekä vastaajilta että työn ohjaajilta.
Koivula, Luoma ja Niskala tutkivat opinnäyte-työssään näöntutkimuksen murrosta Hyvän näöntutkimuskäytännön näkökulmasta. Tekijöiden mukaan alan murrosvaihe näkyy esimerkiksi liikkeiden välisenä hintakilpailuna. Kuluttajia houkutellaan myös ilmaisilla näöntarkastuksilla, jotka kuormittavat optikoiden jaksamista. Tutkimuksessa selvisi, että lyhyet näöntutkimusajat vaikuttavat keskeisesti Hyvän näöntutkimuskäytännön toteutumiseen.
Kyselyssä mukana 201 alan asiantuntijaa
Tutkimustavaksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Kysely lähetettiin sähköpostitse Suomessa työskenteleville optikoille
ja optometristeille Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n kautta. Kysely tavoitti 201 alan ammattilaista, joiden vastauksista tekijät kokosivat tutkimustulokset.
– Yllätyimme positiivisesti suuresta vastaajamäärästä ja kyselyn myönteisestä vastaanotosta. Tahdomme kiittää vastaajia sekä Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:tä, joiden ansiosta saimme kattavan ja luo-tettavan tutkimustuloksen, tekijät sanovat.
Kyselyssä optometrian ammattilaiset arvioivat, kuinka usein he selvittävät näöntutkimuksen eri vaiheisiin liittyviä asioita näöntutkimuksen aikana. Tutkimusaineiston perusteella tekijät totesivat yleisimmät ja harvinaisimmat tutkimukset.
Jokainen tutkimus on yksilöllinen
Tutkimuksessa saavutetut tulokset osoittivat, että näöntutkimusten kulku vastaa pääosin Hyvän näöntutkimuskäytännön vaatimuksia, jotka jaetaan tutkimuksessa osa-alueittain anamneesiin, objektiiviseen tutkimukseen, subjektiiviseen tutkimukseen, yhteistoiminnan tutkimukseen, lähinäön tutkimukseen, dokumentointiin, refraktioon ja silmälasimääräykseen sekä tutkittavalle annettavaan palautteeseen. Parhaiten tutkimuksissa toteutui anamneesin osa-alue sekä dokumentointi, ja vähiten huomiota kiinnitettiin objektiivisen tutkimuksen osa-alueeseen sekä yhteistoiminnan tutkimukseen (mm. peittokoe, konvergenssi ja reservit).
– Optometrian Eettinen Neuvosto ohjeistaa, ettei jokaisessa näöntutkimuksessa tarvitse olla yllä esitettyjä vaiheita, mutta niistä voidaan poiketa vain perustellusta syystä. Tutkimuksessamme yli kolmasosa vastaajista arvioi, ettei heillä ole perusteltua syytä jättää testejä tekemättä, tekijät kertovat.
– Haluamme painottaa, että näöntutkimuksen tekemiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Jokainen optikko tekee näöntutkimuksen parhaaksi arvioimallaan tavalla, ja tärkeintä on laadukas ja kiireetön tarkastus sekä tyytyväinen asiakas, opinnäytetyön tekijät tarkentavat.
Tutkimukseen vastanneet optikot kokivat pääasiassa toimivansa Hyvän näöntutkimuskäytännön mukaan. Koivula, Luoma ja Niskala kuitenkin havaitsivat, että esimerkiksi reservien ja forioiden mittaus sekä peittokoe toteutuivat selvästi paremmin kun aikaa oli enemmän kuin 20 minuuttia. Tätä tutkimustietoa voidaan hyödyntää alan kehittämisessä.
– Yli puolet vastaajista koki tutkimusajan liian lyhyeksi sen ollessa 20 minuuttia, ja vain kymmenesosa oli samaa mieltä ajan ollessa 30 minuuttia. Tutkimusaikaa ei tarvitsisi pidentää kuin kymmenen minuuttia. Tällöin suurin osa vastaajista ehtisi tekemään tutkimuksen mielestään huolellisesti, tutkijat toteavat.
Tarkoituksena herättää keskustelua
Tutkijoiden tavoitteena on herättää keskustelua optometrian käytännöistä. Opinnäytetyössä esitettyjen tutkimustulosten toivotaan johtavan alan kehittymiseen. Konkreettisia kehittymismahdollisuuksia olisivat tutkimusaikojen pidentäminen sekä tutkimusten sisällön täydentäminen. Näin voitaisiin edesauttaa mahdollisten näköongelmien varhaisempaa ilmituloa. Tutkijat toteavat, että tutkimusten uudistus voidaan tuoda työkentälle aktiivisella työllä. Toimintamallien muuttamiseksi tarvitaan suunnannäyttäjiä, jotka ovat valmiita uudistamaan optometrian alaa.
Lue koko opinnäytetyö Optikon ammattietiikka näöntutkimuksessa: Kyselytutkimus – Hyvä näöntutkimuskäytäntö ammattietiikan pojana
osoitteessa theseus.fi
