Rantakamppeet ja hellemekot on jo pakattu pois, mutta aurinkolasien käytön tarve ei pääty kesäkuukausien loppumiseen. Syksyllä silmät altistuvat jopa enemmälle valolle kuin kesällä UV-säteilyn ollessa voimakkaimmillaan. Kohtisuoraan horisontista valaisevan auringon säteet löytävät tiensä esteettä suoraan silmiin.
Otsaluun alareunan silmäkuoppaan kaartuva kulma muodostaa silmille luonnollisen varjon, joka osaltaan suojaa suoraan tai viistosti yläpuolelta paistavalta kesäauringolta. Syksyllä aurinko paistaa matalammalta ja silmät voivat altistua jopa kesää enemmälle UV-säteilylle, jos ulkona vietetään paljon aikaa.
Nyrkkisäännön mukaan ihmisen varjon kasvettua ihmistä itseään pidemmäksi, ei silmäkuopan yläpuolella oleva harjanne enää estä valonsäteiden pääsyä silmiin miltään osin.
Aurinkolasit suojaavat syksylläkin mekaanisilta häiriöiltä, kuten ilman kylmyydeltä, kuivuudelta ja tuulelta, joille ohut silmänympärysiho on erityisen altis. Kuiva ilma ja viima pahentavat myös kuivasilmäisyyden oireita.
Häikäisy saattaa syksyllä tuntua erityisen häiritsevältä. Valon määrän jyrkät ja äkilliset vaihtelut voivat johtaa hetkelliseen sokaistumisen kokemukseen esimerkiksi iltapäivän liikenteessä tai luonnossa liikkuessa. Aurinkolasien käyttö tasoittaa valaistuksen kontrastien kokemista ja parantaa siten näkemistä sekä turvallisuutta.
Syksyyn sopivat parhaiten vaaleat tai vaaleahkot aurinkolasilinssit, jotka eivät rajoita näkemistä hämärässäkään tai pilvisenä päivänä. Esimerkiksi ruskeat tai vaaleanharmaat linssit ovat oivallinen valinta syyspäiviin.
