Asiakas saapuu optikkoliikkeeseen ja kertoo, että silmässä tuntuu olleen jo päivien ajan roska tai pölyä. Silmiä aristaa, kutittaa ja ne punoittavat selkeästi. Oireet viittaavat kuivasilmäisyyteen.
– Kuivasilmäisyyden oireet johtuvat kyynelfilmin optisen pinnan rikkoutumisesta, minkä seurauksena kyynelneste muuttuu suolaisemmaksi ja aiheuttaa epiteelipinnan alaisen tulehduksen, optometristi Aija Hirsimäki Kuivasilmäkeskuksesta kertoo.
Kyynelfilmin optinen pinta saattaa rikkoutua kyynelten liiallisen haihtumisen tai kyynelten riittämättömän erityksen vuoksi. Silmän oireet ovat samanlaisia molemmissa tapauksissa.
Ei ainoastaan roskan tunnetta tai silmien punoitusta
Vaikka kuivasilmäisyyden yleisimpiä oireita ovatkin roskan tai pölyn tunne silmässä, kirvely sekä silmien punoitus, myös muut oireet voivat kertoa kuivasilmäisyydestä. Tarve räpytellä silmiä entistä tiheämmin tai toisaalta kyynelten vuotaminen voivat kertoa kuivasilmäisyydestä.
– Oireet riippuvat tietenkin henkilöstä, esimerkiksi piilolinssien käyttäjille oireita voi tulla lyhyenkin piilolasien käytön jälkeen. Oireita voi tulla yksi tai kaikki yhdessä, Hirsimäki sanoo.
Kun ensioireet pahenevat, kuivan silmän pinta voi vaikuttaa näöntarkkuuteen tai jopa taittovirheen muutoksiin. Kuivasilmäisyydestä kärsivä voi myös kertoa silmien valonarkuudesta, väsymisestä tai helposta ärtymisestä erilaisissa ympäristöissä.
– Jos kuivasilmäisyys jatkuu pitkään hoitamattomana, silmän pinta saattaa vahingoittua ja aiheuttaa esimerkiksi tulehduksen. Kuivista silmistä voi tulla vahvasti arkea rajoittava tekijä.
Optikolle mahdollisimman pian ensioireiden ilmaannuttua
Optikko ei voi tehdä diagnoosia kuivasilmäisyydestä, mutta hän voi tarvittaessa lähettää asiakkaan silmä- tai yleislääkärille sekä antaa oireiden mukaista hoitoa.
Mitä nopeammin silmien itsehoito aloitetaan, sitä parempia tuloksia saadaan. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostaa tilapäisen lääkityksen aiheuttama kuivasilmäisyys.
– Jos kyseessä ei ole esimerkiksi aknelääkityksen aiheuttama kuivasilmäisyys, vaiva on yleensä kroonisesti etenevä silmän pinnan sairaus. Varhainen hoito on järkevää, Hirsimäki sanoo.
– On myös tärkeää löytää syyt, jotka aiheuttavat silmien kuivuuden. Taustalla voi olla joku yleissairaus, joka täytyy myös hoitaa tai ongelma toistuu uudelleen.
Kahdeksan vaihtoehtoa kuivasilmäisyyden hoitoon
Millaisia keinoja optikko voi suositella kuivasilmäisyyden hoitoon? Hirsimäki listaa kahdeksan vaihtoehtoa: keinokyyneleet, ravintolisät, silmälääkäriltä saatavat kortisonitipat, Meibomin rauhasten hoito, kyyneltietulpat, kyynelkanavan huuhtelu, suojalasit ja lukuisat kotikonstit.
Keinokyyneleet eli silmän pintaa suojaavat ja voitelevat silmätipat tai -suihkeet ovat tavanomaisia hoitokeinoja. Kuivasilmäisen tulisi käyttää tippoja riittävästi ja säännöllisesti, jotta niistä saadaan apua oireisiin. Toisille sopivat ohuet tipat, toisille paksummat geelitipat.
– Itse suosittelen asiakkailleni säilöntäaineettomia tuotteita. Hankalissa tapauksissa voidaan käyttää kromoglikaatti- eli allergiatippoja parin viikon ajan tulehdustilaa rauhoittamaan. Vaikeaan kuivasilmäisyyteen lääkäri voi tarvittaessa määrätä myös mietoja kortisonitippoja.
Meibomin rauhasten hoito on oikea vaihtoehto, jos kyyneleet haihtuvat liian nopeasti näiden rauhasten toimintahäiriön vuoksi. Kotona tehtävä lämpöhoito voi korjata tilanteen. Kuivasilmäkeskuksessa on myös otettu käyttöön rauhasiin vaikuttava valohoito.
– Annamme intensiivistä, pulsoivaa valoa Meibomin rauhasten hermotukselle ja lopuksi lämmitämme niitä punaisella valolla, joka menee solutasolla tavallista lämmitystä syvemmälle.
Silmälääkärin vastaanotolla voidaan asentaa kyyneltietulpat, jotka estävät kyyneleitä valumasta silmästä pois liian nopeasti. Toinen vaihtoehto on kyynelkanavien huuhtelu, joka aukaisee mahdolliset tukkeumat. Jos luomi on väärässä asennossa, se voidaan korjata kirurgisesti.
Myös lapset ja nuoret kärsivät kuivasilmäisyydestä
Virallisten arvioiden mukaan noin 20 % suomalaisista kärsii kuivista silmistä, mutta tuoretta tutkimusta asiasta ei ole. Hirsimäki arvelee, että todellisuudessa kuivasilmäisiä olisi jopa 50 %.
– Lisääntynyt lähelle katsominen eli esimerkiksi puhelimen ja tietokoneen käyttäminen aiheuttaa nykyään jo koululaisille ja nuorille kuivan silmän oireita. Nuorin kuivasilmäinen, johon olen törmännyt, oli 4-vuotias. Lapsi oli innokas kännykkäpelien pelaaja, Hirsimäki kertoo.
Kotimaisen tutkimustiedon puuttuessa vertailukohtia voidaan hakea esimerkiksi korealaisesta tutkimuksesta vuodelta 2014: 288 nuoren kohderyhmässä havaittiin selvä yhteys älypuhelimien käytön ja kuivasilmäisyyden välillä. Ala-asteikäisistä jopa 9 %:lla todettiin kuivat silmät.
– Kotikonstina näyttöpääte voidaan sijoittaa alaviistoon ja lisätä räpyttelyä tietoisesti. Lähelle katsomisesta on hyvä ottaa taukoja ja huolehtia riittävästä vedensaannista, Hirsimäki ohjeistaa.
Kuivasilmäisyys on yksi nykyajan lasten ja nuorten näkemisen haasteista myopian lisäksi.
