Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Lääkäripalveluyritykset ry esittivät Suomen Yrittäjille liittokokousaloitteen, että Suomen Yrittäjät ry ottaa tavoitteeksi sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Uudistaminen tähtää sairausvakuutuksen muuntamisesta todelliseksi vakuutukseksi, jossa vakuutusmaksut ja -korvaukset kohdentuvat oikealla tavalla. Esitys mahdollistaisi lääkärinpalkkioista sekä hoidoista ja tutkimuksista maksettavien sairaanhoitokorvausten huomattavan korottamisen. Aloite hyväksyttiin sellaisenaan Suomen Yrittäjien liittokokouksessa 22.10.2022 Tampereella. Esitysmuotoinen aloite on luettavissa alla.
Sairausvakuutus on lakisääteinen ja pakollinen. Sairausvakuutusmaksua maksavat kaikki veronalaisista ansiotuloista ja etuuksista. Vakuutuksella katetaan kolmasosa Kelan kautta maksettavista yksityisiltä palveluntuottajilta haettujen hoitojen ja tutkimusten korvauksista, ns. Kela-korvauksista. Valtio rahoittaa kaksi kolmasosaa kyseisistä korvauksista. Vuonna 2020 yksityislääkäripalveluiden käyttäjille maksetut Kela-korvaukset olivat 50 miljoonaa euroa. Tutkimuksista ja hoidosta Kela-korvauksia maksettiin 40 miljoonaa euroa.
Sairausvakuutuslain säätämisen yhteydessä vuonna 1964 asetettiin tavoitteeksi noin 50 prosentin korvaustaso yksityisellä sektorilla toteutetuista lääkärivastaanotoista, hoidoista ja tutkimuksista. Näitä Kelan sairaanhoidon korvauksia on korotettu viimeksi yli 30 vuotta sitten vuonna 1989, lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoon vuonna 2008 toteutettua väliaikaista korotusta. Korvaukset ovat siten jääneet merkittävästi jälkeen kustannusten kehityksestä.
2000-luvulla tehdyt useat Kela-korvausten leikkaukset ovat johtaneet siihen, että sairausvakuutuksen korvaustaso on nykyisin keskimäärin alle 15 prosenttia. Yksityisten terveyspalveluiden käyttäjät maksavat siten noin 85 prosenttia hoidoistaan itse. Tästä on seurannut se, että yksityiselle sektorille hoitoon hakeutuminen ei ole pitkään aikaan ollut todellinen vaihtoehto. Myös pieni- ja keskituloiset kuitenkin käyttävät tai joutuvat käyttämään monia yksityisiä terveyspalveluita, koska useiden terveyspalveluiden saatavuus julkisella sektorilla on erittäin heikkoa, esimerkkinä perustason silmäterveydenhuollon palvelut.
Julkisen talouden näkökulmasta Kela-korvaukset ovat erittäin kustannustehokas tapa parantaa kansalaisten tarvitsemien terveyspalveluiden saatavuutta. Nykyisellä matalalla korvaustasolla valtio saa rahoitettua esimerkiksi 10 yleislääkärin vastaanottokäyntiä yhden julkisella sektorilla tuotetun lääkärikäynnin kustannuksella.
Kelan sairausvakuutuskorvaus yksityisen sektorin yleislääkärin 20 minuutin vastaanotosta on 9 euroa. Valtion budjettirahoituksen osuus siitä on 6 euroa. Kyseisen palvelun hinta yksityisellä sektorilla on palvelumaksuineen noin 90 euroa. Vastaavan palvelun tuottaminen kuntien perusterveydenhuollossa maksaa arvioiden mukaan suunnilleen saman verran. Palvelunkäyttäjän maksaman asiakasmaksun osuus siitä on enimmillään noin 20 euroa. Veronmaksajat tukevat siten terveyskeskuksesta hankittua yleislääkäripalvelua noin 70 eurolla. Julkisen talouden näkökulmasta Kelan korvaama yksityisellä sektorilla toteutettu yleislääkärin vastaanottokäynti on siis valtiolle vähintään kymmenen kertaa edullisempaa.
Kelan sairaanhoitokorvauksia on nostettava merkittävästi ja samalla voidaan korottaa palkka- ja etuustuloista perittävää sairausvakuutusmaksua. Lakisääteisen ja veronluonteisen vakuutusmaksun nousu on mahdollista kompensoida tuloihin kohdistuvaa verorasitusta vastaavasti alentamalla, jotta kansalaisten kokonaisverorasitus ei nousisi ja reaalinen ostovoima pienenisi.
Tämä muutos olisi kansalaisen verorasituksen kannalta neutraali: tuloista jäisi käyttöön saman verran kuin aikaisemminkin. Myös valtio ja hyvinvointialueet hyötyisivät rahoitusjärjestelmän muutoksesta. Ensinnäkin kansalaiset pääsisivät nopeammin tarvitsemaansa hoitoon: hoitojonot lyhenisivät ja hoitovelka pienenisi. Toiseksi valtion rahoitusosuus olisi vain murto-osa julkisessa perusterveydenhuollossa tuotettuun palveluun verrattuna, vaikka Kelan sairaanhoitokorvaukset kaksinkertaistettaisiin nykyisestä.
Jos sairausvakuutusjärjestelmän kautta olisi kanavoitavissa lisää rahoitusta Kela-korvauksiin, voitaisiin korvausten kohdentamista muuttamalla joustavasti puuttua palvelujärjestelmän ongelmakohtiin. Esimerkiksi voitaisiin korottaa määräajaksi sellaisten terveyspalveluiden Kela-korvauksia, joihin on julkisen sektorin palvelutuotannossa muodostunut pisimpiä jonoja tai suurinta hoitovelkaa.
Kela-korvauksesta pystyisi myös helposti muokkaamaan valtakunnallisen palvelusetelin esimerkiksi hammashuoltoon, silmäterveydenhuoltoon tai fysikaaliseen kuntoutukseen. Tällöin hoidon tarpeessa oleva voisi valita palveluntuottajan vakuutusjärjestelmään rekisteröityneiden tuottajien joukosta mistä päin Suomea tahansa.
Sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena voisi olla tilanne, että sairausvakuutusmaksulla kerätään kokonaan hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksiin tarvittava rahoitus. Silloin vakuutuksen maksajat osallistuisivat täysimääräisesti heille maksettavien vakuutuskorvausten rahoittamiseen.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Suomen Yrittäjät ottaa tavoitteeksi sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen edellä esitetyllä tavalla, joka mahdollistaa Kela-korvausten merkittävän korottamisen.
Helsingissä 6.9.2022
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry
p. 040 518 5799, ismo.partanen@lpy.fi
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
p. 040 542 2227, panu.tast@naery.fi
