Silmäsairauksista kärsivien potilaiden määrä tulee tulevina vuosikymmeninä kasvamaan merkittävästi. Soten tarpeisiin vastataan kustannusvaikuttavuudella ja toimivalla yhteistyöllä.
Silmäterveydenhuolto on tärkeä osa terveyspalveluja ja merkitys korostuu yhä enemmän väestön ikääntyessä. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry pitää ensiarvoisena, että seuraavalla vaalikaudella saamme ratkaisuja Suomen ikääntyvän väestön silmäterveydenhuollon hoitoon pääsyn, henkilöstön riittävyyden ja lisääntyvien potilasmäärien haasteisiin.
Yhtenä ratkaisuna NÄE esittää hyvinvointialueiden palvelujen tuotteistamista sekä oman tuotannon yksikkökustannusten ilmoittamista julkisesti. Palveluntuottajan valinnan tulisi jatkossa aina perustua kustannusvaikuttavuuteen, ja silloin oman tuotannon todellisten kustannusten tunteminen on keskeistä.
”Yksityisen sektorin kustannustehokkuus on huomattavan hyvä ja yhteistyö onnistuisi esimerkiksi palvelusetelin avulla. Palvelusetelin tarjoamisen pitäisikin yksiselitteisesti olla velvoite, mikäli palvelu on saatavilla yksityiseltä sektorilta samaan hintaan tai edullisemmin kuin julkisen toimijan itsensä tuottamana. Tällöin pystyttäisiin sekä säästämään yhteiskunnan varoja että purkamaan hoitojonoja”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Lisäksi NÄE esittää hoivaan ja hoitoon pääsyn aikojen ilmoittamista vertailukelpoisesti ja ajantasaisesti. Palveluseteliä tulisi velvoittavasti tarjota myös silloin, kun hoitotakuulain mukainen enimmäisodotusaika ylittyy.
”Ajantasaisten hoitoonpääsytietojen julkistaminen osaltaan parantaisi hoitoon pääsyä ja alueellista yhdenvertaisuutta”, Tast uskoo.
Elinkeinoelämän järjestöt ovat julkaisseet yhteisen ehdotuksen soten jatkotyölle 15.3.2023. Siinä tarjotaan konkreettisia ratkaisuja palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja kustannuskasvun hillitsemiseksi. NÄE ry on yksi ehdotuksen allekirjoittajista.
Lisätietoja:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
p. 040-542 2227, panu.tast@naery.fi
