Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n vertailulaskelma osoittaa, että yksityisiä palveluntuottajia hyödyntäen on mahdollista saavuttaa huomattavia julkisen talouden säästöjä: arviolta yli 30 miljoonaa euroa vuosittain. Silmäterveydenhuoltopalvelut voisi tuottaa jo nykytilanteessa siten, että yhteiskunnan varoja säästyy samalla, kun palveluiden saatavuus paranee. Laskelma perustuu julkisiin tietoihin. Seuraavalla hallituskaudella kustannusten hillintä ja kuluerien tarkastelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan.
NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä toteutti julkisiin tietoihin perustuvan laskelman, jonka avulla voidaan vertailla silmäterveydenhuollon perustason palveluiden kustannuksia julkiselle taloudelle. Laskelma tehtiin ennen sote-uudistusta ja se on edelleen sovellettavissa hyvinvointialueiden palvelutuotannon arviointiin.
Laskelmassa oli mukana esimerkinomaisesti yksi kutakin eri kokoista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaa edusti laskelmassa isoja sairaanhoitopiirejä, joita oli Suomessa viisi; Pohjois-Savo keskikokoisia, joita oli Suomessa 10; ja Kymenlaakso pieniä sairaanhoitopiirejä, joita oli Suomessa niin ikään viisi.
Laskelmasta ilmenee, että hyödyntämällä yksityisiä silmäterveydenhuollon palveluntuottajia voitaisiin vuosittain säästää keskimäärin 31,36 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Vaihtoehtoisen tavan tuottaa kyseiset palvelut voisi optikkoliikkeiden valmiuksien sekä nykylainsäädännön puitteissa ottaa käyttöön nopeasti – suurten säästöjen toteutuminen ei vaatisi lakimuutoksia, ainoastaan hyvinvointialueiden päätökset aloittaa silmäterveyspalveluiden ostaminen sieltä, mistä ne ovat taloudellisimmin hankittavissa.
Hyvinvointialueilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollisuus tarjota yksityiseltä palveluntuottajalta ostettu palvelu potilaalleen joko palvelusetelillä tai ostaa se julkisena hankintana. Esimerkiksi lakisääteisen diabeettisen retinopatian seulonnan kohdalla palveluseteli toimisi erinomaisesti, eikä ole estettä rakentaa vaikkapa palveluseteliin perustuvaa suoraa väylää sotekeskuksesta optikkoliikkeeseen ennen kallista erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntiä tai sen sijaan.
Yksityisten palveluntuottajien laajempi hyödyntäminen myös vapauttaisi julkisen terveydenhuollon resursseja vaativampaan silmäsairauksien hoitoon ja silmäkirurgiaan.
”Osa hyvinvointialueista on ilahduttavaa kyllä alkanut laskea oman palvelutuotantonsa kustannuksia. Toistaiseksi laskenta on kuitenkin vain vähän vaikuttanut alueiden palvelutuotannon ratkaisuihin, vaikka hoitoonpääsyn tilanne on yleisesti ottaen vaikea koko maassa”, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Hyvinvointialue pystyisi rahoittamaan merkittävän osan optikkoliikkeiden tuottamista palveluista julkisen terveydenhuollon asiakasmaksulla.
”Hyvinvointialueisen keräämät asiakasmaksut riittäisivät kattamaan useita optikkoliikkeiden tuottamia palveluja, kuten silmänpohjankuvauksen kustannukset. Optikkoliikeverkostoa käyttämällä hyvinvointialue ei käytännössä joutuisi käyttämään lainkaan julkisia varoja kyseisten palveluiden tuottamiseen. ”Optikkoliikkeiden kustannustehokkuus perustuu markkinaehtoiseen tuotekaupan ja terveydenhuollon palveluiden yhdistelmään. Yhtälö myös mahdollistaa erikoislääkäripalvelut pienilläkin paikkakunnilla koko valtakunnan laajuisesti”, Tast muistuttaa.
Verkkopalvelu helpottamaan aluepäättäjien työtä
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n ylläpitämä Silmäterveyspalvelut.fi -sivustolle on listattu silmäterveydenhuollon palveluita tuottavia yksityisiä toimipisteitä, joiden palveluvalikoimia voi hakea ja selata hyvinvointialueittain karttapohjaisessa hakupalvelussa. Sivusto mahdollistaa hyvinvointialueille yksityisen silmäterveyspalveluntuottajien alueellisen tilanteen hahmottamisen markkinavuoropuhelun käymiseksi.
”Valtakunnalliseksi säästöpotentiaaliksi laskettuna silmäterveyspalveluista kertyy vuosittain summa, jolle ikääntyvässä Suomessa pitäisi löytyä muutakin käyttöä”, Tast summaa.
Katso laskelma NÄE ry:n sivustolla.
Lisätietoja
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
Miten laskelma tehtiin
Laskelma perustuu Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ilmoittamiin potilasmääriin, Käypä hoito –suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin – sisältäen tutkimukset ja hoidot – ja sairaanhoitopiirien omien julkisten hintailmoitusten keskiarvoihin sekä yksityisten silmäterveydenhuollon palvelutuottajien julkisiin hinnastoihin. Laskelmassa ei ole voitu huomioida tapauksia, joissa julkinen palveluntarjoaja on tehnyt julkisesta hinnastosta poikkeavan ostopalvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa, sillä erikseen sovitut sopimushinnat eivät ole julkisia. Laskelma koskee tutkimuksia ja toimenpiteitä, joita on mahdollista ostaa optikkoliikkeistä ja niissä toimivilta yksityisiltä silmälääkäreiltä.
Laskelmaan otettiin mukaan esimerkinomaisesti yksi kutakin eri kokoista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaa edustaa isoja sairaanhoitopiirejä, joita on Suomessa viisi; Pohjois-Savo keskikokoista, joita on Suomessa 10; ja Kymenlaakso pientä sairaanhoitopiiriä, joita on Suomessa niin ikään viisi.
Kertomalla esimerkkisairaanhoitopiirien potentiaaliset kustannussäästöt niiden suhteellista väestöpohjaa edustavilla kertoimilla, saadaan käsitys siitä, minkälaisia säästöjä on valtakunnallisesti mahdollista saavuttaa. 0 € vaihtoehtoinen kustannus tarkoittaa, että käyntimaksu riittää kattamaan vertailtavan palvelun kustannukset. Laskelman on tehnyt NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä.
