NÄE ry: Hallitusohjelman kirjauksia toteuttamalla silmäterveydenhuollon tilanne paranee – hoitojonot voivat jäädä historiaan hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä

Useita viikkoja jatkuneiden hallitusneuvotteluiden päätteeksi hallitusohjelma julkaistiin perjantaina 16.06.2023. Ohjelmaan on kirjattu useita Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n tavoitteiden mukaisia linjauksia, jotka toteutuessaan voivat mullistaa hoitoonpääsyn myös silmäterveydenhoidossa.

Uusi hallitus tavoittelee hallitusohjelman mukaisesti sote-menojen kasvun hillintää. Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen viesti kustannusten avaamisien välttämättömyydestä on kirjattu selkeästi hallitusohjelmaan.  

”Kustannusten läpinäkyvyys on kaiken kehittämisen avain. Ilman tarkkaa tietoa hyvinvointialueiden oman tuotannon kustannuksista, on mahdotonta tehdä kestäviä päätöksiä työnjaosta julkisen ja yksityisen välillä. Nykytilaan on nyt tulossa kaivattu muutos”, kiittää NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. 

Hallitusohjelmasta löytyy myös selkeä kirjaus hoitoonpääsyn parantamisesta. NÄE ry:n tavoite palvelusetelin tarjoamisen lisäämisestä on kuultu, sillä hallitusohjelma toteaa suoraan, että mikäli asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun. 

”Kirjaus parantaa vahvasti silmäsairauksista kärsivän kansalaisen tilannetta. Nyt monet silmätautien hoitotoimenpiteet ja kontrollit laahaavat pahasti jäljessä, vaikka kapasiteettia olisi runsaasti käytettävissä yksityisellä puolella. Nyt yksityinen sektori olemassa olevine investointeineen saadaan julkisen rinnalle tehokäyttöön potilaan eduksi. Erinomainen lisäys on myös mahdollisuus jatkossa maksaa palvelusetelin arvon päälle lisäpalvelusta omalla rahalla”, Tast iloitsee. 

NÄE ry pitää kirjauksia terveydenhuollon henkilöstön työnjaon selkeyttämisestä silmäterveydenhuollon asiakkaille erittäin tärkeinä. ”Suomessa on vuosikymmeniä oltu vanhentuneiden, optikkotoiminnan ei-lääketieteellisten rajoitusten vankeina. Se on tarpeettomasti siirtänyt silmäterveydenhuollon peruspalvelujen painopistettä erikoislääkärivetoiseksi, mikä on lisännyt sekä yksilöiden että yhteiskunnan kustannuksia. Hallitusohjelmaan kirjattu ammattihenkilölain kokonaisuudistus vain välttämättömine ja oikeasuhtaisine rajoituksineen epäilemättä siirtää tämänkin ongelman historiaan”, Tast sanoo. 

Lääkejakelun muuttaminen tasapuolisemmaksi oli yksi NÄE ry:n keskeisiä tavoitteita. Hallitusohjelman mukaisesti apteekkijärjestelmää tullaan kehittämään ja muun muassa itsehoitolääkkeiden myynti sallittaisiin myös muille kuin apteekeille. 

”Isoilta osin lääkejakelun uudistaminen on jäämässä torsoksi. Siinä tulee ehdottomasti huomioida eri toimijoiden tasavertainen asema. Nyt henki tuntuu vahvasti olevan, että apteekeille mahdollistetaan lisää terveydenhuollon toimintaa, mutta sääntelyjuna ei tunnu liikkuvan lainkaan toiseen suuntaan. Kilpailu perustason terveyspalveluihin on tervetullutta, mutta jos apteekeille avataan terveydenhuoltoa, myös terveydenhuollon toimijoille tulee avata lääkejakelua. Tulemme tästä näkökulmasta seuraamaan tarkkaan apteekkijärjestelmän uudistamisen edistymistä”, Tast sanoo. 

NÄE ry pitää erittäin hyvänä myös hallitusohjelman kirjauksia ryhtyä suitsimaan julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden toimintaa silloin, kun ne kilpailevat yksityisten yritysten kanssa kilpailluilla markkinoilla. ”Kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa tuo merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja lisää alueellista elinvoimaa”, Tast päättää. 

Lisätietoja 
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry 
p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi