Suomen nykyinen lainsäädäntö kuormittaa tarpeettomasti silmälääkäreitä valtavilla asiakasmäärillä. ”Meillä on satojen tuhansien ihmisten jonot vakavien silmäsairauksien hoitoon. Siitä huolimatta silmälääkärien aika kuluu lasien uusimiseen leikatuille, mutta terveille silmille”, tiivistää näköterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Silmäsairaudet lisääntyvät vauhdilla väestön ikääntyessä. Optometristit voisivat auttaa lääkäreitä hoitojonojen purkamisessa”, kertoo Vuoden Optikoksikin valittu Jyri Vestervik.
Suomen koko sote-sektori on vaikeuksissa rahapulan, osaajapulan ja resurssien kohdentamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Väestön ikääntymisen luomat paineet moninkertaistuvat juuri silmäterveydessä, joten tilanne on jo vakava ja pahenee koko ajan. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry pitää asetelmaa hälyttävänä.
”Suomessa on jo yli puoli miljoonaa kaihipotilasta, joista vuosittain leikataan vain 60 000. Silmänpohjan ikärappeumaa, glaukoomaa ja diabeettista retinopatiaa sairastaa noin 300 000 ihmistä. Meillä on satojen tuhansien ihmisten jonot vakavien silmäsairauksien hoitoon. Siitä huolimatta silmälääkärien aika kuluu lasien uusimiseen leikatuille, mutta terveille silmille. Silmäsairaat taas jonottavat ja kärsivät turhaan”, korostaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Syy tilanteeseen on asetus, joka esimerkiksi Ruotsista poiketen pakottaa silmälääkärien asiakkaiksi kaikki, joiden silmiä on leikattu. Asetus määrää näin, vaikka kyseessä olisi vain lasien uusiminen terveille silmille – kuten useimmiten onkin. Tilanteeseen toivovat pikaista korjausta NÄE ry sekä Suomen Optometrian Ammattilaiset ry – Soa.
”Kaksi kolmasosaa silmälääkäriasiakkaista on ihmisiä, joille on tehty kirurginen operaatio. Optometristit voisivat hoitaa arviolta jopa 150 000 sellaista käyntiä, joihin asetuksen vuoksi joudutaan tällä hetkellä käyttämään silmälääkäriä. Silmälääkäreiden arvokkaasta ajasta vapautuisi minimissään neljännes vakavien silmäsairauksien hoitoon. Näin helpotettaisiin satojen tuhansien suomalaisten elämää ja KELA-korvaukset ohjautuisivat sairauksien hoitoon”, painottaa Soan puheenjohtaja Riikka Torvela.
Asetusmuutos poistaisi ”umpisolmun” ja säästäisi kymmeniä miljoonia
Asetelman järjettömyyteen törmää mm. Vuoden Optikoksi 2023 valittu optometristi Jyri Vestervik.
”Me optometristit operoimme samoilla näöntutkimusvälineillä kuin silmälääkärit ja tunnistamme tilanteita, joissa silmälääkärin erityisosaaminen on tarpeen. On turhauttavaa, että silmälääkärille joutuu lähtemään silmälasien uusija, jonka silmäterveydessä ei ole mitään vikaa, vaan syynä on vain aiempi silmäkirurginen operaatio”, murehtii Soa:n hallituksen jäsen ja Synsamin johtava optikko Vestervik.
”Silmäsairaudet lisääntyvät vauhdilla väestön ikääntyessä. Optometristit voisivat auttaa lääkäreitä hoitojonojen purkamisessa, tästä on mm. HUS:issa erinomaiset näytöt”, Vestervik toteaa.
Silmälääkäreiden ”pakkohoitoon” siirtyy vuosittain 60 000 uutta kaihileikattua ja 25 000 taittovirhe-leikattua. Sekä silmäsairauspotilaat että tervesilmäiset, mutta leikatut lasienuusijat kituuttavat siis nykymenolla aina vain pidemmissä ja suurelta osin perusteettomissa jonoissa silmälääkäreille.
”Tämän täysin tarpeettoman silmäterveyden umpisolmun voisi avata nopeasti ja helposti! Poistetaan vain kyseinen asetuskohta, joka on eurooppalaisessa terveydenhuollon lainsäädännössä lähinnä kummajainen. Myös taloudellinen säästö olisi selvitysten mukaan kymmeniä miljoonia, mikä helpottaisi hyvinvointialueiden rahapulaa. Jos asetusta ei muuteta, silmäsairauksien nykyhoito vie kohti kaaosta – hätähuuto on tarpeen. Nyt on suuri vaara, että myös KELA-korvauksien nostaminen valuukin perusterveiden tarkastuksiin ja silmäsairaiden tilanne samalla vain heikkenee”, alleviivaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Tast.
Lisätiedot:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
Riikka Torvela, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Optometrian Ammattilaiset Soa ry, 040 5385108, riikka.torvela@erto.fi
Jyri Vestervik, johtava optikko, Synsam Group Finland Oy, 045 167 9505, jyri.vestervik@erto.fi
