Silmäterveyttä edistävä NÄE ry on huolissaan hallituksen tämänpäiväisen Kela-korvauksia nostavan päätöksen vaikutuksista. ”Kun suuremman Kela-korvauksen voi käyttää kuka tahansa tervesilmäinen uuden silmälasireseptin hankkimiseen silmälääkäriltä, häviäjiä ovat silmäsairaat, joiden jo ennestään laittoman pitkät hoitojonot vain pahenevat entisestään”, varoittaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Tastilla on myös ratkaisu: ”Nyt pitää samanaikaisesti toimeenpanna ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistaminen, kuten hallitus on viisaasti jo aiemmin päättänyt”. Pykälä 16 pakottaa silmälääkärien asiakkaaksi mm. kaikki tervesilmäiset, jos heidän silmiään on joskus leikattu.
Hallitus ilmoitti 9.10.2024 merkittävästä Kela-korvausten uudistamisesta. Vaikka silmäterveyttä edistävä Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry kannattaa hallituksen suurta linjaa, nimenomaan silmäterveyden kannalta siihen kytkeytyy myös iso ongelma.
”On hienoa, että hallitus haluaa kohdentaa Kela-korvauksia entistä enemmän juuri sellaisiin lääkärikäynteihin, joita julkinen terveydenhuolto heikommin tarjoaa. Korotus 70 euroon koskee myös silmätautien erikoislääkäreitä, mikä on periaatteessa erittäin kannatettavaa”, kiittää NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Hallitus on oikealla asialla, mutta silmäsairaiden asema uhkaa muutoksella heikentyä. Kun suuremman Kela-korvauksen voi käyttää kuka tahansa tervesilmäinen uuden silmälasireseptin hankkimiseen silmälääkäriltä, häviäjiä ovat silmäsairaat, joiden jo ennestään laittoman pitkät hoitojonot vain pahenevat entisestään. Painopisteen pitäisi ehdottomasti olla siinä, että silmätautien erikoislääkärien huippuluokan osaaminen saadaan palvelemaan nimenomaan silmäsairaiden hoitoa. Tällaisenaan korotus tuo entistä enemmän tervesilmäisiä ihmisiä silmälääkäreiden asiakkaiksi.”
Pykälä 16 poistettava – tervesilmäiset optikoille
Jopa 150 000 tervesilmäistä, mutta joskus aiemmin silmäleikkauksen – vaikkapa vain kevyen taittovirhekorjauksen – läpikäynyttä ihmistä käy vuosittain silmälääkärillä ilman perusteltua lääketieteellistä syytä. Tähän pakottaa ammattihenkilöasetuksen pykälä 16, jonka hallitus päätti jo viime kevään kehysriihessä poistaa. Nyt tätä pitäisi kiirehtiä, koska pykälän 16 aiheuttamien turhien silmälääkärikäyntien luoma, silmäsairaiden hoitoa haittaava tilanne uhkaa vain pahentua, kun Kela-korvauksen nosto lisää entisestään palvelujen kysyntää.
”Nyt pitää samanaikaisesti toimeenpanna ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistaminen, kuten hallitus on viisaasti jo aiemmin päättänyt. Jos tämä päätös toteutetaan samanaikaisesti Kela-korvausuudistuksen kanssa, niin silmätautien laittoman pitkiä hoitojonoja päästäisiin vihdoin kestävästi purkamaan. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien optikoiden eli optometristien osaaminen on merkittävästi laajentunut vuosikymmenien kuluessa, suomalainen optometristikoulutus on kansainvälisesti akkreditoitu ja sen avulla voi toimia ilman vastaavia rajoituksia muun muassa muissa Pohjoismaissa. Pykälä 16:n poistaminen toisi nyt tuon osaamisen aktiivikäyttöön myös Suomessa”, alleviivaa Tast.
Tast muistuttaa myös, että hallituksen keväistä kehysriihiratkaisua edeltänyt asiantuntijaselvitys on lähes yksimielisesti pykälän 16 poistamisen kannalla. Tast painottaa, että optometristien laadukkaan osaamisen hyödyntäminen keventäisi silmätautien erikoislääkäripalveluiden kuormitusta heti ja merkittävästi.
”Suomen nykyinen silmäterveydenhuoltojärjestelmä on tehoton, kuten asiantuntijaselvitys keväällä totesi. Nyt kannattaa olla tarkkana, ettei tilannetta hyväksi tarkoitetulla uudistuksella enää heikennetä. Pelkkä Kela-korvauksen nostaminen vie vain ojasta allikkoon”, kannustaa Tast.
LINKKI RAPORTTIIN ”Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen”
Lisätiedot:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, 029 3000 901, panu.tast@naery.fi
