Hallitus valmistelee parhaillaan itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista, jolla se tavoittelee parempaa lääkkeiden saavutettavuutta ja edullisempia hintoja. Uudistuksesta käydyssä keskustelussa on painottunut apteekkareiden aseman turvaaminen. Kaupan liitto haluaa tuoda keskusteluun sekä kuluttajan näkökulman että kilpailuneutraliteetin merkityksen.
Kuluttaja hyötyisi mahdollisimman laajasta vapautettavasta itsehoitolääkevalikoimasta. Hyvä esimerkki kuluttajan aseman parantumisesta on silmäterveyden palvelut. Muun muassa kuivasilmäisyyden hoitoon olisi laajan vapautettavan valikoiman myötä saatavissa lääkkeitä esimerkiksi optikkoliikkeistä, joissa on läsnä myös paras silmäterveyden asiantuntemus. Samalla itsehoitolääkeuudistus vähentäisi lääkemyyntiin ja apteekkitoimintaan nykytilanteessa liittyviä kilpailuvääristymiä.
”Suomessa on ajauduttu nurinkuriseen tilanteeseen, jossa apteekeissa saa myydä lähes mitä tahansa tuotteita paristoista piilolinsseihin sekä tuottaa laajasti terveydenhuollon palveluja, kuten rokotustoimintaa, hoitaja- ja etälääkärivastaanottoja, mutta muille terveydenhuollon toimijoille ei sallita samoja mahdollisuuksia”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Kyse on merkittävästä kilpailuneutraliteettiongelmasta, johon itsehoitolääkeuudistus toisi lievitystä”, Tast jatkaa.
Saadaanko Suomessa kuluttajat samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa?
”Onnistuneella itsehoitolääkeuudistuksella Suomi seuraisi pohjoismaista mallia, tosin vuosikymmeniä jälkijunassa”, toteaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.
”Tanskassa itsehoitolääkeuudistus toteutettiin vuonna 2001, Norjassa vuonna 2003 ja Ruotsissa vuonna 2009”, Luoto korostaa.
Kaupan liiton mukaan uudistuksella tulisi korjata aikaisemman apteekkiuudistuksen epäonnistumiset. Itsehoitolääkkeiden hintakilpailu ja itsehoitolääkkeistä asiakkaille annettavat alennukset ovat olleet mahdollisia 1.4.2022 lähtien. Fimean selvityksen perusteella lähes kolme neljäsosaa apteekkareista ei antanut itsehoitolääkkeistä alennuksia asiakkailleen*.
”Hintakilpailua on kokeiltu, ja on osoitettu, että se ei toimi. Nykyisessä toimintamallissa apteekeille ei synny tarvetta kilpailla hinnalla, jolloin häviäjänä on kuluttaja”, Luoto täsmentää.
”Keskeistä on, että itsehoitolääkeuudistuksessa vapautetaan kuluttajien kannalta aitoa lisäarvoa tuova valikoima lääkkeitä”, Luoto jatkaa.
Uudistuksen valmistelutyössä Kilpailu- ja kuluttajavirasto onkin peräänkuuluttanut** riittävän laajaa vapautettavaa valikoimaa, sillä se parantaisi asiakkaiden mahdollisuuksia hankkia oikea-aikaista itsehoitolääkitystä sekä vahvistaisi hintakilpailun edellytyksiä ja markkinoille osallistumisen kannustimia.
Itsehoitolääkeuudistuksen hyödyt kuluttajalle:
- Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen kaupan maantieteellisen kattavuuden ja laajojen aukioloaikojen piiriin laajentaisi ja parantaisi lääkkeiden saavutettavuutta sekä sujuvoittaisi asiointia niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueillakin.
- Uudistuksen myötä itsehoitolääkkeitä olisi saatavilla mm. ruokakaupoista, kyläkaupoista, kioskeista ja optikkoliikkeistä sekä verkkokaupoista.
- Itsehoitolääkkeiden hintojen myös arvioidaan laskevan vapauttamisen myötä, mikäli uudistuksessa mahdollistetaan aito hintakilpailu ja tehokas hankinta.
- Fimean lääkebarometrin mukaan 45 % vastaajista ostaisi itsehoitolääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista.
Lisätiedot:
Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast(at)naery.fi
*Lääkebarometri 2023: Lääkkeen käyttäjien edellytykset lääkehoidon toteuttamiseen arjessa
**LIITE 3b 20240913_KKV_täydentävä_lausuma.pdf
