Kun terveydenhuollon tekoälystä puhutaan julkisuudessa, keskustelu pyörii usein kirjaamisen ympärillä. Puhetta tekstiksi muuttavat tekoälyavustajat säästävät ammattilaisten aikaa, ja se on tärkeää. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt tekoäly, joka tukee itse diagnostiikkaa. Silmäterveys on tästä hyvä esimerkki.
Silmäsairauksiin on jo työkaluja
Diagnostiikkaa tukevat tekoälyratkaisut ovat säänneltyjä lääkinnällisiä laitteita, joiden turvallisuus ja toimivuus on osoitettava ennen markkinoille tuloa. Silmätautien alalla niitä on jo useita. Yhdysvalloissa tekoäly on saanut tunnistaa diabeettista retinopatiaa itsenäisesti vuodesta 2018.
Euroopassa on CE-merkittyjä tekoälytyökaluja, jotka tunnistavat silmänpohjakuvasta diabeettisen retinopatian lisäksi myös glaukoomaan ja silmänpohjan ikärappeumaan viittaavia muutoksia. Osa työkaluista toimii ammattilaisen päätöksenteon tukena, osa itsenäisesti seulontavaiheessa.
Uusia prosesseja seulontaan
Suomessa on noin puoli miljoonaa diabeetikkoa, joiden silmänpohjat kuvataan säännöllisesti, tavallisesti 2–4 vuoden välein. Diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suosituksen yhteydessä on todettu, että tekoälyä voitanee hyödyntää seulonnan automatisoinnissa tulevina vuosina, koska seulottavien määrä kasvaa resursseja nopeammin.
Tekoäly voisi käydä kuvat läpi ensimmäisenä: normaalit löydökset kuitattaisiin nopeasti, ja silmälääkärin aika kohdistuisi niihin, jotka sitä tarvitsevat. Samaa mallia voisi soveltaa glaukooman riskiryhmien, kuten kohonneen silmänpaineen, seurantaan. Optikkoliikkeissä on jo tarvittavat laitteet ja osaajat, joten ne olisivat luontevia ja kustannustehokkaita paikkoja kuvauksille.
Silmä on ikkuna koko kehoon
Silmä on kehon ainoa paikka, jossa verisuonia ja hermokudosta voidaan kuvata kajoamattomasti mikrometrien tarkkuudella. Okulomiikaksi kutsuttu tieteenala hyödyntää tätä: samasta kuvasta voidaan tunnistaa merkkejä sydän- ja verisuonitaudeista, munuaissairauksista ja muistisairauksista.
Euroopassa on jo CE-merkittyjä algoritmeja, jotka arvioivat sydänsairauksien riskiä silmänpohjakuvasta. Syyskuussa Moorfieldsin silmäsairaalan tutkijat raportoivat, että verkkokalvon kerroskuvissa näkyvä oheneminen ennakoi myöhemmin todettua eteisvärinää. Okulomiikan näyttö on silti vielä pääosin havainnoivaa, ja löydös kertoo riskistä, ei diagnoosia.
Teknologia ei yksin riitä
Tekoäly ei korvaa ammattilaista vaan tukee hänen työtään. Hyöty syntyy vasta, kun hoitopolut on sovittu, data liikkuu järjestelmien välillä ja optikoiden osaaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Näön heikkeneminen maksaa terveydenhuollolle jo noin kaksi miljardia euroa vuodessa, joten varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat myös talouskysymys.
Kirjaava tekoäly säästää aikaa. Diagnostiikkaa tukeva tekoäly voi pelastaa näön – tai jopa hengen.
Juha Jokinen
Director, Sales & Customer Success
Topcon Healthcare
Kirjoittaja työskentelee silmälaitevalmistaja Topcon Healthcare -yhtiössä. Teksti on kirjoittajan oma näkemys.
Lähteet
- Huemer J ym. Atrial fibrillation and retinal imaging-based oculomics. PLOS Digital Health 2026;5(9):e0001661. https://doi.org/10.1371/journal.pdig.0001661
- Käypä hoito -suositus: Diabeettinen retinopatia (päivitetty 11.6.2024). https://www.kaypahoito.fi/kht00052
- Hautala N. Päivitetty diabeettisen retinopatian Käypä hoito -suositus – mitä uutta? Diabetes-lehti 14.2.2025.
