Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n julkistamat eduskuntavaalitavoitteet vastaavat Suomen silmäterveydenhuollon haasteisiin ja parantavat kansalaisten mahdollisuuksia saada laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa.
Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee yli 25 prosenttiin. Väestön ikärakenteen vanhetessa silmäsairaudet lisääntyvät ja samaan aikaan silmäterveydenhuollon ammattilaisten määrä vähenee. Nyt tarvitaan nopeita toimia, jotta pystytään vastaamaan tähän haasteeseen.
NÄE ry:n vaalitavoitteet sisältävät kolme toimenpidekokonaisuutta: sote-uudistuksen jatkokehittäminen, silmäterveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistaminen sekä lääkejakelun uudistaminen.
Ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy sote-uudistuksen jatkokehittämiseen. Yksityisen optikkoliikeverkoston silmäterveyspalvelut pitää kytkeä hyvinvointialueiden palvelustrategioihin. Oman tuotannon kustannukset ja markkinoilta hankittavissa olevien palvelujen hintojen vertailuun NÄE ry peräänkuuluttaa toimivaa ja tasapuolista kustannuslaskentaa.
”Yksityiset silmäterveyspalvelujen tuottajat toteuttavat 80 prosenttia perustason silmäterveyspalveluista. Tämän reilun 1,5 miljoonan käynnin hoitaminen julkisella puolelle ei ole mitenkään realistista. Tuotantokustannukset on avattava avoimesti vertailtavaksi, ja yksityisen palvelutuotannon ollessa vastaavan hintainen tai edullisempi, on potilaalle tarjottava palveluseteliä. Lisäksi palvelusetelin tarjoamiseen tulisi olla velvoite aina, kun hoitotakuu ei toteudu”, kommentoi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Myös terveyspalvelujen kilpailuneutraliteettia pitää vahvistaa arvonlisäveron käsittelyn yhdenmukaistamisella.
”Nyt yksityinen sektori toteuttaa työn terveyspalvelujen nollaverokannalla, mutta maksaa ostoistaan arvonlisäveron, julkinen puoli operoi molempiin suuntiin ilman arvonlisäveroa”, kertoo Tast.
Toisena toimenpidekokonaisuutena NÄE ry ajaa silmäterveydenhuollon henkilöstön riittävyyden varmistamista.
”Pätevyysvaatimuksien osalta on huomioitava koulutuksen ja terveysteknologian kehitys. Tilannetta edistäisi esimerkiksi kliinisen optometrian YAMK-tutkinnon suorittaneille laillistetuille optikoille nykyistä laajempi lääkkeenmääräämisoikeus. Kun vielä ammattihenkilöasetuksesta poistettaisiin ei-lääketieteelliset optikoiden hoidon estävät rajoitukset, kuten ikä sekä silmäsairaan kanssa toimisen täyskielto, saataisiin niukkoja henkilöstöresursseja kohdennettua sinne, missä on tarve”, selventää Tast.
Viimeisenä toimenpidekokonaisuutena NÄE ry ajaa lääkejakelun uudistamista. Nykyisellä mallilla lääkejakelua voivat toteuttaa vain apteekit, joilla on lisäksi ainoina toimijoina mahdollisuus tuottaa saman katon alla terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluita.
NÄE ry:n tavoitteena on lisätä lääkejakelu ja apteekit mukaan yksityisen terveydenhuollon sääntelykehykseen.
“Apteekeilla ja muilla terveydenhuollon toimijoilla pitää olla samat toimintaehdot sekä palveluntuotannon- että lääkejakelun osalta”, Tast sanoo.
Lääkejakelun uudistamisella vahvistettaisiin kilpailuneutraliteetin toteutumista ja yritysten yhdenvertaista kohtelua.
Lisätietoja:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
puh. 040 5422 227, panu.tast@naery.fi
