Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi marraskuun alussa optikkoalaa koskevan veropäätöksen (KHO:2022:124), jossa optikkoliikkeen tarjoaman ilmaisen näöntarkastuksen katsottiin liittyvän silmä- tai aurinkolasien arvonlisäverolliseen myyntiin. Verotuksellisesti päätös on tärkeä koko toimialalle. Jatkossa optikkoliikkeiden mahdollisuus vähentää hankintoihinsa sisältynyt arvonlisävero laajenee merkittävästi.
Verohallinto otti optikkoliikkeet silmätikukseen vuonna 2019 ja suoritti laajasti alan yrityksiin kohdistuvia verotarkastuksia, sekä antoi koko toimialaa sitovan alv-ohjeen. Verohallinto muun muassa katsoi, että optikkoliike ei voi vähentää arvonlisäveroa niistä hankinnoista, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti maksuttomiin näöntarkastuksiin. Verohallinto perusteli näkemystään sillä, että maksuttomat näöntarkastukset eivät liity optikkoliikkeiden verolliseen toimintaan, kuten silmä- ja aurinkolasien myyntiin, millään lailla.
Korkein hallinto-oikeus tyrmäsi Verohallinnon näkemyksen ja totesi päätöksessään, että silmä- tai aurinkolasien myyntiin liittyviä maksuttomaksi markkinoituja näöntarkastuksia varten suoritetuilla hankinnoilla on katsottava olevan suora ja välitön yhteys yhtiön harjoittamaan arvonlisäverolliseen vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan. KHO:n mukaan merkitystä ei ole sillä, johtavatko markkinointitarkoituksessa tehdyt maksuttomat näöntarkastukset lopulta silmä- tai aurinkolasimyyntiin.
”Takana on vuosikausien prosessi, jonka aikana optikkoliikkeet ovat joutuneet maksamaan miljoonia virheellisen laintulkinnan vuoksi. Verohallinnon sanelu on ollut yksipuolista eikä siinä ole huomioitu optikkoliikkeiden toisistaan paljonkin poikkeavia liiketoimintamalleja. KHO:n päätös palauttaa uskoa ennustettavaan lainsäädäntöön ja vahvistaa yritysten yhdenvertaisuutta”, kommentoi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Optikkoliikkeellä on jatkossa siis oikeus vähentää hankintoihinsa sisältyvä arvonlisävero myös silloin kun hankintoja käytetään silmä- ja aurinkolasien myyntiin liittyviin optikoiden suorittamiin maksuttomiin näöntarkastuksiin. Kyse voi olla suoraan tai välillisesti edellä mainittuihin näöntarkastuksiin liittyvistä hankinnoista, kuten laitteista tai välineistä”, Kaupan liiton johtava veroasiantuntija Toni Jääskeläinen tiivistää.
Kuinka optikkoliikkeen tulee toimia virheellisesti verotettujen kulujen suhteen?
On todennäköistä, että Verohallinnon verotarkastuskampanjan ja virheellisen ohjeistuksen myötä valtaosalle optikkoliikkeistä on pantu maksuun liikaa arvonlisäveroa tai liikkeet ovat itse maksaneet veroa liikaa. Optikkoliikkeiden on mahdollista saada liikaa maksettu alv takaisin siltä osin, kun kyse on sellaisiin hankintoihin sisältyneestä verosta, jotka ovat liittyneet silmä- ja aurinkolasien myyntiin yhdistettäviin maksuttomiin näöntarkastuksiin.
”Osa optikkoliikkeistä on vaatinut verotuksen oikaisua verotuksen oikaisulautakunnalta tai hallinto-oikeudelta. Jos tapaus on edelleen vireillä, optikkoliikkeen kannattaa jäädä odottelemaan myönteistä ratkaisua”, Jääskeläinen opastaa.
“Jos verotusta ei ole ei ole oikaistu oikaisulautakunnassa tai hallinto-oikeudessa tai optikkoliike ei ole ylipäätään vaatinut oikaisua, voi liikaa maksettua arvonlisäveroa hakea takaisin korjausilmoituksella. Virhe korjataan antamalla korvaava veroilmoitus sille verokaudelle, jonka tiedoissa virhe on. Virhe on mahdollista korjata kolmen vuoden kuluessa, joten käytännössä osaa veroista ei välttämättä enää kerkeä hakemaan takaisin”, Jääskeläinen jatkaa.
