Suomessa silmäterveydenhuollon jonojen pituus on hälyttävän suuri, lähes 29 000 ihmistä odottaa hoitoa. NÄE ry esittää ratkaisuehdotuksen, joka perustuu optikkoliikkeiden laajempaan rooliin julkisin varoin tuotettavissa näönhuollon palveluissa sekä ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamiseen. Näiden avulla mahdollistetaan hoitojonojen purkaminen ja resurssien tehokas käyttö.
Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito täytyy aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Näin ei kuitenkaan tapahdu silmäterveydenhuollon osalta. Hoitojonoissa odottaa lähes 29 000 ihmistä. Heistä yli 1800 niin sanotusti laittomissa, 6 kuukautta ylittävissä jonoissa odottamassa hoitoon pääsyä. Erityisesti kaihijonot ovat huolestuttavan pitkät, liki 13 000 potilasta odottaa hoitoa.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, määräsi 21.3.2024 neljätoista hyvinvointialuetta sekä HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Lisäksi Valvira kehotti Etelä-Savon (Eloisa) ja Kymenlaakson hyvinvointialueita järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn alueellaan lainmukaiseksi mahdollisimman nopeasti.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE on esittänyt ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin purkaa silmäterveydenhuollon hoitojonoja, vapauttaa resursseja sekä saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.
”Esitämme kaksi tapaa ratkaisuksi silmäterveyden hoitojonojen purkamiseen ja silmätautien hoitamiseen. Ensinnäkin kytketään optikkoliikkeiden palvelut mukaan palvelusetelien avulla muihinkin julkisiin palveluihin, kuin koululaisten näöntutkimusten tuottamiseen. Esimerkiksi glaukoomaseurannat, kaihin jälkitarkastukset ja diabeetikkojen silmäsairauksien seulonnat on mahdollista toteuttaa optikkoliikkeiden silmäterveyden ammattilaisten moniammatillisen yhteistyön avulla. Toiseksi poistetaan ammattihenkilöasetuksen pykälä 16 ”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Kun pohjoismaiset naapurimme pystyvät väestöön suhteutettuna pienemmällä silmätautien erikoislääkäri- ja optikkotiheydellä huomattavasti Suomea nopeampaan hoitoon pääsyyn, kannattaa myös meillä katsoa nyt nopeasti Pohjanlahden yli”, Tast sanoo.
Hallituksella on avaimet silmäterveyden hoitojonojen nopeaan purkamiseen
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n ja Suomen Optometrian ammattilaiset ry:n alkuvuodesta tekemän selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä huippuasiantuntijasta kannattaa voimakkaasti terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamista.
1960-luvulta periytyvä ammattihenkilöasetuksen pykälä 16 pakottaa silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi esimerkiksi kaikki, joiden silmiä on joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Silmälääkäreillä käy tämän takia vuodessa jopa 150 000 tervesilmäistä ihmistä vain lasejaan uusimassa.
”Asetusmuutoksen myötä optometristit, eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat laillistetut optikot, voisivat ottaa laajemmin vastuuta kaikista perustason näöntutkimuksista. Samalla erikoislääkärien aikaa vapautuisi hoitamaan niitä potilaita, jotka todella tarvitsevat erikoislääkäritasoista osaamista”, sanoo Tast.
”Lisäksi hallituksen kannattaisi tehdä muutama muualle kohdistuva, nopeasti vaikuttava täsmätoimi, kuten poistaa nopeasti rajoitukset hyvinvointialueiden alihankinnoilta ja sallia myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat anestesiassa tehtävät toimenpiteet”, Tast päättää.
Lisätiedot:
Panu Tast
toimitusjohtaja
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
panu.tast@naery.fi
040 542 2227
