Hoitojonojen kanssa ei ole kenelläkään kiire. Silmäterveyden hoitojonojen osalta yksin Kela-korvausten korottaminen ei toimi. Rinnalle tarvitaan toimeenpano kevään kehysriihessä tehdystä päätöksestä poistaa ammattihenkilöasetuksen 16 pykälä.
Hoitojonot ovat jatkuvasti otsikoissa, muillakin erikoisaloilla kuin silmäterveydessä. Jo vuosikymmenen aikana vähitellen kroonistuneen ongelman ratkaisujen kanssa sen sijaan kenelläkään ei tunnu olevan kiire.
Kirjoittajan kaltainen, yksinkertainen kauppatieteilijä, ajattelee minkä tahansa ongelman kohdatessaan, että ensimmäiseksi katsotaan nopeasti toteutettavissa olevat, tilannetta helpottavat ratkaisut. Ja että ne toteuttamalla ostetaan aikaa perusteellisemman uudistuksen tekemiselle.
Suomalaisessa terveydenhuollon kehittämisessä tällainen ei ole valitettavasti ollut viime vuosikymmeninä vallitseva logiikka. Logiikkamme tulee muiden alojen, kuin kehittämisen- ja johtamisen ammattilaisilta. Ja se näkyy.
Ei toista ilman toista
Suomen hallitus on tehnyt sosiaaliturvaministerin johdolla hyvän ratkaisun lähteä kehittämään systemaattisesti Kela-korvausjärjestelmää. Yhdellä ruuhkautuneimmista erikoisaloista, silmätaudeissa, ei kuitenkaan saada asiaan tiiviisti liittyvää, toisen ministerin tontilla asuvaa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 16 §:n poistamista, mitenkään toimeenpanoon. Ja se on kantona kaskessa estämässä silmäterveydenhuollon Kela-korvausten noston toimivuutta ja yksityissektorin lääkäriresurssien hyödyntämistä julkisen sektorin jonojen purkamisessa. Näin, vaikka sen poistamisesta on jo kevään kehysriihen päätös.
Niin kauan kuin poistamispäätöksen toimeenpano viipyy, tehdään vaikuttamatonta jononpurkua. Asetuksen poistamisella vähennettäisiin silmätautien erikoislääkärien yksityispuolen kysyntää antamalla vastaanotoille nyt vanhentuneen asetuksen takia tuleville, joskus taittovirhe-, kaihi- tai karsastusleikatuille, perusterveille lapsille tai hyvässä hoitotasapainossa kroonisen silmäsairautensa kanssa eläville, mahdollisuus käyttää silmälasiensa uusimiseen optometristin tuottamia palveluita.
Kysynnän ja tarjonnan laki toiminee myös terveydenhuollossa
Kauppatieteilijän maailmassa kysyntään vaikuttaminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Yksi taloustieteessä laajimmin hyväksytty teoria tunnetaan nimellä kysynnän ja tarjonnan laki. Sen mukaan kysynnän vähentyessä resursseja ohjautuu automaattisesti enemmän sinne, missä niistä on pulaa. Tämän uskon toimivan myös suomalaisessa (silmä)terveydenhuollossa.
Kun alan yrityksiä edustava Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry lausui reilu viikko sitten ministeriön Kela-korvausten kehittämistä koskevassa kuulemistilaisuudessa, yhdenmukaisesti muuten silmätautien erikoisalayhdistysten kanssa, ettei silmätautien erikoislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia kannata nostaa esitetyllä tavalla, oli se varmuudella historiallinen hetki. En tunne montaakaan tapausta, jossa yritysten edunvalvontaorganisaatio on ollut vastustamassa verovaroista kustannettavien palkkioiden nostamista. Nyt sekin on nähty.
Toivottavasti se osaltaan herättää kaikki yhteiskuntavastuuseen, ratkaisemaan hoitojonojen ongelmaa ja ministeriön kiirehtimään yksinkertaisten ratkaisujen toimeenpanoa.
Panu Tast
Kirjoittaja Panu Tast on Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja. Hän tekee työtä optisen alan puolesta varmistaen, että alan ääni kuuluu päätöksenteossa ja siten mahdollistaa paremman tulevaisuuden alan toimijoille ja asiakkaille. Vapaa-ajallaan Panu nauttii Pirkkalan luonnosta ja Päijänteen vesistä.
Teksti on julkaistu alunperin Hoiva&Terveys-verkkosivuilla.
