Epävarmassa taloustilanteessa kuluttajat ovat varovaisempia, mutta se heijastuu vain lievästi optikkoliikkeiden toimintaan. Hallituksen kehysriihen tuoreella päätöksellä muuttaa ammattihenkilöasetusta on konkreettinen vaikutus silmäterveyden hoitojonoihin. NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast näkee EU:n roolin keskeisenä terveydenhuollon kehittämisessä.
Epävarmassa taloustilanteessa kuluttajat yleisesti ovat varovaisempia hankintojen suhteen. Koska optikkoliikkeet ovat terveydenhuollon ja tuotekaupan yhdistäjiä, näkyy talouden epävarmuus niissä maltillisemmin.
”Talouden vaihtelut eivät kuitenkaan ohita meitäkään. Alkuvuoden vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu on ollut erinomainen, mutta myynnin kasvu johtuu pääasiassa inflaation vaikutuksesta”, toteaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
”Tulevaisuudessa odotamme kasvua myös myyntimäärissä pääosin ikärakenteellisista syistä. Ikääntyvän väestön tarve silmäterveyden palveluille ja näkemiseen liittyville ratkaisuille kasvaa entisestään”, Tast lisää.
Silmäterveydenhuolto vaatii uudistuksia toimiakseen
Suomen silmäterveydenhuolto nojaa vahvasti yksityisen sektorin varaan, sillä julkinen puoli ei tarjoa perustason palveluita tällä alalla. Silmäterveydenhuollossa julkisen puolen erikoissairaanhoidonkaan resurssit eivät ole nykytilassa riittävät ja useimmilla hyvinvointialueilla hoitotakuun ylittävät jonot ovat yleisiä. Ratkaisuksi NÄE ry on ehdottanut vahvempaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä ammattihenkilöasetuksen muutosta lakiin.
”Sen sijaan, että Suomessa keskitytään yksityisen ja julkisen sektorin väliseen vastakkainasetteluun silmäterveydenhuollon palveluiden tuotantotavasta, olisi tärkeintä toimia pitkien hoitojonojen lyhentämiseksi. Niin ajallisesti kuin kustannusten valossa, toimivin lähestymistapa olisi integroida olemassa oleva yksityisten palveluntarjoajien verkosto tarvittavilta osin osaksi julkista terveydenhuoltoa. Perusterveydenhuollon palvelut olisi helppo rakentaa optikkoliikkeeseen, joka on jo valmiiksi lain tarkoittama, Kanta-palveluihin liittynyt terveydenhuollon palveluntuottaja, ja jossa työskentelevät ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä”, kertoo Tast.
NÄE ry on ajanut ammattihenkilöasetukseen muutosta, jolla annettaisiin optometristeille nykyistä laajemmat mahdollisuudet toimia itsenäisesti perustason tutkimuksissa. Tiistaina 16.4. hallituksen kehysriihessä tehty päätös ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän poistamisesta tuo Tastin mukaan konkreettista apua pitkiin hoitojonoihin.
”Yli 60 vuotta vanha, nykyiseen asetukseen sellaisenaan kopioitu pykälä pakotti silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi esimerkiksi kaikki, joiden silmiä oli joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Silmälääkäreillä kävi tämän takia vuodessa jopa 150 000 tervesilmäistä ihmistä lasejaan uusimassa. Muutoksella erikoislääkärien aikaa vapautuu hoitamaan niitä potilaita, jotka todella tarvitsevat erikoislääkäritasoista osaamista”, jatkaa Tast.
Katse kohti eurooppalaista yhteistyötä
Suomen rajojen ulkopuolelle katsottaessa alan katse kääntyy seuraavan EU-komission kaudelle. Tastin mukaan seuraava iso kysymys on se, minkälaisen roolin seuraava komissio pyrkii ottamaan eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisessä.
”Tällä hetkellä terveydenhuollon sääntely on kansallista, ei yleiseurooppalaista. Kun seuraavan komission toimikaudella eurooppalainen terveystietokanta, European Health Data Space, tulee jo reilun kymmenvuotiaan rajat ylittävän terveydenhuollon direktiivin rinnalle, tulee yhdistelmä väkisinkin luomaan paineita muuttaa logiikkaa. Uskon, että vähitellen alkaa muodostua yhteinen terveydenhuollon, osin digitaalinen, palvelumarkkina, jossa on tärkeää huolehtia toimijoiden tasapuolisista mahdollisuuksista tuottaa palveluita EU-sijainnista riippumatta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat silloin muun muassa terveydenhuollon tutkintojen yhdenmukaistaminen siltä osin, kuin näin ei ole jo tapahtunut, sekä palveluntuottajien osaamisen varmistaminen erityisesti rajan yli suuntautuvien palveluiden osalta”, Tast summaa.
”Lisäksi seuraavalla kaudella joudutaan linjaamaan tekoälyn rooli palvelutuotannossa, erityisesti silmäterveydenhuollon palveluiden osalta”, Tast päättää.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Erikoiskaupan liitto ETU ry:n sivuilla. NÄE ry on Erikoiskaupan liiton jäsen.
