Kuivasilmäisyyteen liitetään usein kirvely, roskantunne, vetistys ja vaihteleva näöntarkkuus. Samankaltaisten oireiden taustalla voi kuitenkin olla erilaisia silmän pinnan ja kyynelkalvon muutoksia. Siksi oireiden lisäksi tarvitaan huolellista anamneesia ja silmän pinnan tutkimista. Silmämikroskooppi on tässä yksi keskeisistä työvälineistä.
Kuivasilmäisyydestä puhutaan helposti yhtenä ongelmana, vaikka todellisuudessa kyse on monitekijäisestä kokonaisuudesta.
Tear Film & Ocular Surface Societyn vuonna 2025 julkaisema TFOS DEWS III määrittelee kuivasilmäsairauden monitekijäiseksi, oireiseksi sairaudeksi, johon liittyy kyynelkalvon ja/tai silmän pinnan tasapainon häiriintyminen. Taustalla voivat vaikuttaa muun muassa kyynelkalvon epävakaus ja hyperosmolaarisuus, silmän pinnan tulehdus ja vaurio sekä neurosensoriset tekijät. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kuivasilmäisyyttä kannata tarkastella vain kysymyksenä siitä, onko silmässä ”liian vähän kyynelnestettä”.
Samat oireet – erilaiset löydökset
Potilas saattaa kuvata silmiensä kirvelevän, kuivuvan tai tuntuvan hiekkaisilta. Näkö voi vaihdella räpäytysten välillä, silmät voivat punoittaa ja toisinaan juuri vetistys on näkyvin oire.
Pelkkä oire ei kuitenkaan vielä kerro, mikä tekijä oireilua ylläpitää. Myös oireiden voimakkuuden ja tutkimuksessa havaittavien löydösten välillä voi olla huomattavaa vaihtelua. Tutkimuksissa on havaittu, etteivät kuivasilmäisyyden oireet ja objektiiviset löydökset aina kulje käsi kädessä.
Siksi vastaanotolla kannattaa muodostaa kokonaiskuva anamneesin ja tutkimuslöydösten perusteella sen sijaan, että johtopäätös tehtäisiin yhden oireen tai yhden mittauksen perusteella.
Luomireuna ja Meibomin rauhaset ovat tärkeä osa kokonaisuutta
Yksi keskeisistä tutkittavista alueista on silmäluomien reuna. Meibomin rauhaset tuottavat kyynelkalvon lipidikerrokseen aineita, jotka vaikuttavat kyynelkalvon ominaisuuksiin ja haihtumiseen. Rauhasten toimintahäiriö eli MGD on merkittävä kuivasilmäisyyteen liittyvä tekijä.
Silmämikroskoopilla voidaan arvioida esimerkiksi luomireunan rakennetta, rauhasaukkojen aluetta sekä eritteen laatua ja ulostuloa. Samalla voidaan havaita muita luomireunan muutoksia, jotka voivat olla olennaisia oireiden kokonaisarviossa.
Kyse ei siis ole vain siitä, ”näyttääkö silmä kuivalta”, vaan siitä, mistä havaittu kyynelkalvon tai silmän pinnan häiriö mahdollisesti muodostuu.
Kyynelkalvon käyttäytyminen näkyväksi
Kyynelkalvon stabiilisuus on keskeinen osa kuivasilmäisyyden tutkimista. Sitä voidaan arvioida eri menetelmillä. Ei-invasiivisissa tutkimuksissa kyynelkalvon hajoamista voidaan tarkastella ilman väriaineita. Silmämikroskoopilla fluoresceiinin avulla voidaan puolestaan havainnoida kyynelkalvon käyttäytymistä sekä sarveiskalvon pinnan värjäytymistä.
Tutkimuksessa huomio kannattaa kiinnittää paitsi yksittäiseen lukuarvoon myös siihen, miltä kyynelkalvo kokonaisuutena näyttää ja missä mahdolliset muutokset sijaitsevat. Fluoresceiini voi tuoda näkyväksi myös silmän pinnan muutoksia, joita ilman värjäystä ei välttämättä havaittaisi samalla tavalla.
Silmämikroskooppi antaa paljon tietoa – kun valaistustekniikka valitaan oikein
Silmämikroskooppi kuuluu silmän etuosan tutkimisen perustyökaluihin, mutta sen tuottama tieto riippuu olennaisesti siitä, miten laitetta käytetään.
Diffuusia valaistusta voidaan käyttää yleiskuvan muodostamiseen. Optinen leikkaus ja erilaiset kohdennetut valaistustekniikat auttavat arvioimaan silmän etuosan rakenteita tarkemmin. Fluoresceiinin kanssa käytettävä sininen valo puolestaan mahdollistaa kyynelkalvon ja silmän pinnan värjäytymisen tarkastelun.
Tutkimustekniikan valinnalla voidaan siis vaikuttaa siihen, mitä rakenteita ja löydöksiä tutkimuksessa saadaan näkyviin.
Samalla olennaista on tutkimuksen systemaattisuus. Kun tutkiminen tehdään samalla perusrakenteella potilaasta toiseen, havaintojen dokumentointi ja myöhempi vertailu helpottuvat.
Dokumentointi tekee seurannasta hyödyllisempää
Kuivasilmäisyyden tutkimuksessa yksittäinen tutkimuskerta kertoo senhetkisestä tilanteesta. Kun löydökset kirjataan järjestelmällisesti, muutoksia voidaan verrata myöhemmillä käynneillä. Dokumentoitavia asioita voivat olla esimerkiksi potilaan oireet, kyynelkalvon stabiilisuus, silmän pinnan värjäytyminen, luomireunan löydökset sekä Meibomin rauhasten toimintaan liittyvät havainnot.
Myös tutkimusolosuhteilla ja räpyttelyllä voi olla vaikutusta kyynelkalvosta tehtäviin mittauksiin. Siksi tutkimusmenetelmän yhdenmukaisuus parantaa seurantatiedon käyttökelpoisuutta.
Tavoitteena on tunnistaa kokonaisuus oireen takana
Oire kertoo, että jotakin tapahtuu – tutkimus auttaa selvittämään, mitä silmän pinnalla ja kyynelkalvossa havaitaan. Anamneesi, kyynelkalvon arviointi, luomireunan ja Meibomin rauhasten tutkiminen sekä silmän pinnan huolellinen tarkastelu täydentävät toisiaan.
Kaikkia kuivasilmäisyyteen liittyviä tilanteita ei myöskään pidä käsitellä samalla tavalla. Epätyypilliset, vaikeat tai muuhun silmäsairauteen viittaavat löydökset edellyttävät asianmukaista jatkoarviota.
Ammattilaisen kannalta olennaista onkin ymmärtää sekä tutkimusmenetelmien mahdollisuudet että niiden rajat.
Kirjoittaja:
Timo Juurinen, MOptom Kliinisen optometrian maisteri, Optopro Learning
Timo Juurinen kouluttaa optisen alan ammattilaisia silmämikroskopiaan ja kuivasilmäisyyteen liittyvissä aiheissa. Optopro Learningissa on julkaistu Kuivasilmäisyys ja silmämikroskopia käytännössä -verkkokoulutus, jossa aihetta käsitellään käytännön tutkimisen, valaistustekniikoiden, kliinisten löydösten ja dokumentoinnin näkökulmasta.
Lisätietoa ja koulutuksen tilaaminen: https://leatest.fi/products/kuivasilmaisyys-ja-silmamikroskopia-kaytannossa
Taustalähteitä
Wolffsohn JS, Benítez-Del-Castillo JM, Loya-Garcia D, ym. TFOS DEWS III: Diagnostic Methodology. American Journal of Ophthalmology. 2025;279:387-450. doi:10.1016/j.ajo.2025.05.033.
Perez VL, Chen W, Craig JP, ym. TFOS DEWS III: Executive Summary. American Journal of Ophthalmology. 2026;282:135-145. doi:10.1016/j.ajo.2025.09.035.
Jones L, Craig JP, Markoulli M, ym. TFOS DEWS III: Management and Therapy. American Journal of Ophthalmology. 2025;279:289-386. doi:10.1016/j.ajo.2025.05.039.
Xiong F, Arnold BF, Lietman TM, Gonzales JA. Predictors of Discordance Between Dry Eye Symptoms and Signs. Investigative Ophthalmology & Visual Science. 2024;65(12):3.
