SOTin 75-vuotista toimintaa juhlistetaan syksyllä, kun Tampereen Museokeskus Vapriikissa avautuu 9.9. pitkään toiveissa ollut silmälasiaiheinen näyttely.
Tänä keväänä tulee kuluneeksi 75 vuotta SOTin perustamisesta. Järjestö perustettiin vuonna 1941 nimellä Suomen Optinen ja Kirurginen kauppayhdistys. Koko ala on kokenut vuosikymmenten aikana vahvan kasvun ja kehityksen ajan. Myös tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.
Vuonna 1955 optikon työt aloittanut Reijo Arvola toimi Suomen Optisen Toimialan puheenjohtana 1970-luvun puolessa välissä. Hän oli uransa alussa todistamassa optisen alan vahvaa kasvuvaihetta.
– Sodan jälkeen alan liikkeitä ei juuri ollut ja silmälasien valmistus oli kelloseppien työtä, Arvola kertoo. Sodan patoama tarve synnytti optisen alan ja siihen yhdistyi alan koulutuksen käynnistyminen Suomessa. Koulutus muuttui kisälli-mestari –suhteesta ammattikorkeakouluopinnoiksi.
– Koulutus oli keskeisin asia alan kehittymiselle. Aiemmin optikoiden piti käydä koulunsa Saksassa.
Arvola avasi oman liikkeensä silloiseen yksikerroksiseen Forumin taloon 1960-luvun alkupuolella.
– Alussa kauppa oli lähinnä perussilmälasien myymistä, kovin suuria ihmeellisyyksiä ei silloin tuotteissa ollut. Sittemmin tapahtuikin koko alalla valtava tuotekehitys.
Turkuun vuonna 1970 oman optikkoliikkeen perustanut Mauri Alanen muistelee uran alkuaikojen käsityöpainotteisuutta.
– Alussa tehtiin käsin töitä käsihiomakoneella, sitten tulivat puoliautomaattihiomakoneet. Kun päivällä oli saatu kauppoja tehtyä ja kirjoitettu silmälasireseptejä, illat menivät sitten verstaan puolella.
Reijo Arvola näkee optisen alan vedenjakajakysymyksen olevan optikon ammattitaidon arvostuksessa.
– Terveydenhuollon uudistuminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Tuotteiden hintakilpailulle ei voi mitään, mutta optikon ammattikunnan osaaminen on säilytettävä arvossa.
Mahdollisuuksien aika täytyy hyödyntää
Järjestön nykyinen puheenjohtaja, 40 vuotta optisella alalla toiminut Pekka Palmu näkee optikoiden työn kehittyneen yhä haastavammaksi.
– Vaatimustaso on tullut korkeammaksi niin silmien tutkimiseen kuin tuotteisiinkin liittyen.
Myös lasten silmien haasteet ovat erilaisia kuin kymmeniä vuosia sitten.
– Ennen lasten näön ongelmat liittyivät lähinnä likinäköisyyteen. Nyt uusien digitaalisten laitteiden ja pelien käyttö rasittaa lasten näköjärjestelmää ihan toisella tavalla. Tätä muutosta ei koko näönhuoltoketjussa ole ymmärretty riittävän hyvin.
Tuotetasolla on tapahtunut paljon.
– Linssit ja kehykset ovat toisaalta paljon parempia kuin aikoinaan, mutta toisaalta tarjolla on myös tuotteita, joissa ominaisuuksia ei ole samalla tavalla. Meitä ammattilaisia tarvitaan näiden asioiden ratkomisessa ja kuluttajan palvelemisessa aiempaakin enemmän, Palmu sanoo.
Alan tulevaisuuteen vaikuttaa keskeisesti terveydenhuollon muutokset.
– Suomella ei ole varaa olla hyödyntämättä optikoiden osaamista. Toki se vaatii meiltä optikoilta lisää koulutusta ja myös ajattelutavan muutosta. Optikoiden on otettava vastuunsa ja tehtävä se, mikä meidän kuuluu tehdä, Palmu sanoo.
Suomen Optisen Toimialan kehittyminen järjestönä on auttanut alaa eteenpäin. Niin Arvolan kuin Palmunkin mukaan verkostojen tehokas hyödyntäminen ja keskusteluyhteyden luominen viranomais- ja päättäjätasolle on ollut olennaista.
– Kaupan liittoon mukaan pääseminen auttaa hyödyntämään suurempia voimavaroja.
Myös Alanen näkee alan tulevaisuuden valoisana näön korjaamisen eri keinojen lähentyessä toisiaan järjestötasolla.
Paljon mahdollisuuksia on edessä, kuten optikoiden mukaanpääsy erilaisten silmäsairauksien, diabeteksen ja silmänpainetaudin seulontoihin ja seurantaan.
– Tämä edellyttää yhteistyön rakentamista kokonaan uudeksi. Suomalaisten näönhuolto on kaikkien yhteinen asia. Nyt vallitseva yhteiskunnallinen tilanne tulee hyödyntää.
Jos onnistumme, optikot pystyvät hoitamaan jatkossa huomattavasti suuremman osan suomalaisten näönhuollosta, Palmu korostaa.
