Digitaaliset laitteet ovat tuntuvasti läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä vain muutama vuosi markkinoille tulonsa jälkeen. Elämme useiden näyttöjen maailmassa, ja saatamme käyttää jopa kymmentä eri näyttölaitetta päivässä: kannettavaa tietokonetta, pöytätietokonetta, tablettitietokonetta, pelikonsolia, digitaalista TV:tä, navigaattoria, e-kirjanlukulaitetta, digitaalista koodipalvelua, älypuhelinta tai älykelloa.
Nykypäivän käyttäjät haluavat olla verkossa joka hetki. Uudet mediat kuitenkin vaikuttavat heidän näkökykyynsä ja ryhtiinsä. Tämän vaikutuksen mittaamiseksi Ipsos-instituutti suoritti laajamittaisen tutkimuksen, johon vastasi 4 000 henkilöä neljällä mantereella. Tuloksista käy ilmi, mitä kasvavia haasteita uusi digitaalinen todellisuus aiheuttaa kansanterveydelle.
Digitaalisten laitteiden käyttö lisääntyy kaikenikäisillä käyttäjillä
Nykyisin digitaaliset laitteet on hyväksytty osaksi jokapäiväistä elämää ikään, yhteiskuntaluokkaan tai maantieteelliseen alueeseen katsomatta. Television ja tietokoneiden vuosia jatkuneen valtakauden on haastanut valtava pienten näyttöjen virta älypuhelinten, tablettien, e-kirjojen lukulaitteiden ja pelikonsolien mullistaessa digitaalisten laitteiden käyttötavat. Alle kymmenessä vuodessa – iPhone julkaistiin vasta vuoden 2007 lopussa ja tablettitietokoneet vuonna 2010 – näistä uusista medialaitteista on tullut jokapäiväisiä työkaluja, jotka ovat luoneet uusia tapoja ja uusia tarpeita.
Tutkimus
Selvittääkseen näiden uusien laitteiden vaikutusta käyttäjien näkökykyyn ja käyttöasentoihin Ipsos suoritti laajamittaisen, kansainvälisen mittakaavan tutkimuksen. Tutkimus suoritettiin neljässä maassa (Brasilia, Kiina, Ranska ja Yhdysvallat), ja siihen osallistui 4 000 iältään 18–65-vuotiasta henkilöä.
Suurin osa väestöstä käyttää nykyisin digitaalisia näyttöjä jokapäiväisessä elämässään. Niin nuoret kuin vanhatkin käyttävät niitä useita tunteja päivässä, ja 29 % älypuhelinten omistajista katsoo puhelimensa näyttöä yli neljä tuntia päivässä. Käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset; niitä ovat mm. lukeminen, kirjoittaminen, videoiden katselu, valokuvien ottaminen ja videoiden kuvaaminen. Kuva 1.
Kuva 1: Digitaalisten näyttöjen käyttö
Usean näytön käyttö lisääntyy
Laitteita ei enää käytetä peräkkäisesti, vaan yhä useammin käyttö on samanaikaista. Yhdessä käytettyinä näytöt ovat raskas taakka silmille miltä tahansa etäisyydeltä katsottuina, niin kaukaa kuin läheltäkin: esimerkiksi 72 % tutkimukseen osallistuneista henkilöistä on katsonut televisiota ja samalla käyttänyt pienempää näyttöä, kuten älypuhelinta, tablettitietokonetta, e-kirjanlukulaitetta tai pelikonsolia, joutuen koko ajan siirtämään katsettaan edestakaisin laitteiden välillä. 69 % on käyttänyt tietokonetta ja samalla vaihdellut pienemmän näytön tai näyttöjen välillä. Käyttäjät itse raportoivat tästä lisääntyneestä käytöstä: 89 % vastaajista vahvistaa käyttävänsä enemmän aikaa näyttöjen ääressä, ja 82 % sanoo katsovansa näyttöjä pidempään kuin kaksi vuotta sitten. Kuva 2.
Kuva 2: Usean näytön käytön voimistuminen
Uudet digitaalisten laitteiden käyttötavat aiheuttavat silmäoireita ja fyysisiä ongelmia
Digitaalisten laitteiden, etenkin pienten näyttöjen – älypuhelin on useimmin käytetty laite päivittäisessä käytössä – yhä intensiivisempi päivittäinen käyttö aiheuttaa tiettyjä haittoja, ja käyttäjät ovat hyvin tietoisia tästä: 89 % vastaajista on tuntenut silmissään epämukavaa tunnetta tai kipua, jonka he yhdistävät, ainakin osittain, näyttöjen käyttöön. Useimmiten oireet näyttävät kuitenkin olevan tilapäisiä ja suhteellisen harmittomia: vastaajat valittavat silmien rasittumisesta (74 %), silmien kutinasta (50 %) ja silmien kuivumisesta (46 %), mutta vähemmässä määrin silmien kirvelystä (34 %) tai kivusta (35 %). Silmäoireita, etenkin rasittumista (jota 51 % kuvaa kohtuullisen tai erittäin haitalliseksi) pidetään suunnilleen yhtä epämukavina kuin fyysistä kipua niskassa ja hartioissa (54 %) tai selässä (51 %). Kuva 3. Silmiin liittyvien ja fyysisten oireiden lisäksi 46 % vastaajista sanoo kärsivänsä univaikeuksista, ja 35 % sanoo sitä todelliseksi ongelmaksi.
Kuva 3: Silmiin liittyvät ja fyysiset haitat usean näytön käytön yhteydessä (mukaan lukien nukahtamisvaikeudet)
Vaikka nämä oireet aiheuttavat vain vähän tai eivät lainkaan huolta digitaalisten laitteiden käyttäjille itselleen, useiden seikkojen pitäisi kuitenkin herättää terveydenhuollon ammattilaisten huomio, jotta he osaavat tarkkailla oireiden kehitystä ajan myötä.
– Jo nyt on todettavissa hyvin vahva yhteys näyttöjen käytön määrän ja havaittujen oireiden välillä. Toisin sanoen mitä pidempään ja useammin henkilö käyttää digitaalisia laitteita, sitä useammin hänellä on silmiin liittyviä tai fyysisiä oireita. Pienet näytöt, joita on etenkin älypuhelimissa, tablettitietokoneissa tai pelikonsoleissa, tuntuvat aiheuttavan enemmän silmäongelmia johtuen etenkin pienen kirjasinkoon lukemisen vaikeudesta. Näitä laitteita runsaasti (yli neljä tuntia päivässä) käyttävät henkilöt tuntuvat kärsivän silmien kuivumisesta paljon enemmän kuin muut vastaajat (heistä 62 % oli joskus kokenut tämän oireen, kun taas kaikista käyttäjistä 46 %) tai tuntenut kipua silmissä useammin (46 %, kaikista käyttäjistä 35 %). Koska digitaalisten laitteiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, on todennäköistä, että yhä useampi henkilö kärsii näistä oireista tulevina vuosina.
– Lisäksi yli puolet näistä oireista raportoineista vastaajista kokee, että oireet ovat pahentuneet ajan myötä ja että niistä on yhä enemmän vaivaa. – Digitaalisten laitteiden käyttäjillä on ollut ongelmana myös näön epätarkkuus heidän katsoessaan laitetta läheltä (40 %) tai kaukaa (46 %), minkä on voitu kokea pahenevan ajan myötä (31 % kaukonäön osalta ja 29 % lähinäön osalta).
– Näistä selkeistä merkeistä huolimatta vain harva harkitsee käyttävänsä vähemmän aikaa näyttöjen parissa: yli 40 % kyselyyn vastanneista sanoi, etteivät he ole harkinneet käyttävänsä digitaalisia laitteitaan vähemmän tai harvemmin oireita helpottaakseen. Tästä asenteesta käy selvästi ilmi ihmisten lisääntyvä riippuvuus näistä arjen esineistä. Useimmiten käyttäjät pyrkivät valitsemaan nopeita ja helppoja ratkaisuja, kuten pitämään tauon, muuttamaan asentoaan tai katsomaan ajoittain poispäin näytöstä. On myös mainittavaa, että 60 % on jo yrittänyt muuttaa näyttönsä kirkkautta, ja että 40 % käyttää näyttöä katsellessaan siihen tarkoitettuja silmälaseja. Kuva 4.
Kuva 4: Oireiden lievittämiseen kokeiltu ratkaisu
Kaikki ovat huolissaan, etenkin nuoret
Koska nuoret käyttävät digitaalisia laitteita pidempään ja intensiivisemmin kuin yli 50-vuotiaat, niiden käyttöön liittyvät haitat kohdistuvat ensisijaisesti heihin. Näin tapahtuu jo ennen kuin heille tulee ikänäköä, ja he tuntuvat nyt kärsivän useammista silmiin liittyvistä ja fyysisistä oireista kuin heitä vanhemmat käyttäjät. Alle 40-vuotiaat kokevat selvästi aiempaa useammin silmien väsymistä tai kivistystä, päänsärkyä ja epätarkkaa kaukonäköä. Näihin oireisiin liittyen alle 40-vuotiaat ovat myös usein tietoisia siitä, että näyttöjen käytön ja silmäoireiden välillä voi olla yhteys.
Kaikki ovat huolissaan silmäongelmista, myös silmälasien ja etenkin piilolinssien käyttäjät. Oireet vaikuttivat myös huomattavaan osaan sellaisia käyttäjiä, joilla ei ole silmälaseja: 61 % heistä koki joutuvansa digitaalisia laitteita käyttäessään pinnistelemään enemmän nähdäkseen hyvin (silmälasien käyttäjistä 66 %). Lisäksi joissakin maissa, kuten Brasiliassa ja Kiinassa, uuden digitaalisen median käyttö on lisääntymässä ennennäkemättömällä tavalla, ja nämä maat ovat erityisen alttiita tilanteelle käyttötottumusten vuoksi: Kiinassa 45 % älypuhelinten käyttäjistä sanoi käyttävänsä puhelintaan yli neljä tuntia päivässä (29 % kaikissa maissa) ja sellaiseen toimintaan, joka vie enemmän aikaa kuin keskimäärin (esim. elokuvan tai videon katsominen, pitkäkestoinen lukeminen jne.).
Mitä mahdollisia riskejä digitaalisten näyttöjen käytöstä aiheutuu ja mitä ratkaisuja on saatavilla niiden ehkäisemiseksi?
Vaikka vastaajat ovat tietoisia ”riippuvuudestaan” näyttöjen käyttöön, he eivät silti tunnu välittävän digitaalisten laitteiden pitkäkestoiseen käyttöön liittyvistä riskeistä. Esimerkiksi aivojen sähkömagneettisille aalloille altistumisesta aiheutuva vaara on todettu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa ja mainittu usein uutisissa, mutta suuri yleisö ei ole juuri aiheeseen reagoinut (Ranskassa ANSES julkaisi vuosina 2009 ja 2013 raportteja, joista kirjoitettiin laajasti lehdistössä, ja sähkömagneettisille aalloille altistumista säätelevä laki tuli voimaan 29.1.2015). Vastaavasti digitaalisten laitteiden käyttäjät eivät vielä täysin käsitä (tai eivät halua käsittää) mahdollista yhteyttä lisääntyneen näytöille altistumisen ja mahdollisen silmäterveyden heikkenemisen välillä. Käytetystä digitaalisesta laitteesta riippumatta tutkimukseen osallistujat uskovat näytön pikemminkin aiheuttavan rasitusta kuin mahdollista vaaraa silmilleen. Esimerkiksi 27 % vastaajista pitää älypuhelinta laitteena, joka voi vaurioittaa silmiä, kun taas 39 % on sitä mieltä, että se aiheuttaa vain silmien rasittumista. Kuva 5.
Kuva 5: Näyttöihin ja muihin valonlähteisiin liitetyt haittavaikutukset
Tällä hetkellä auringonvaloa ja UV-säteille altistumista pidetään yhä suurimpana silmiin kohdistuvana riskinä. Mitä tulee siniseen valoon ja sen mahdollisiin vaaroihin, aihealue on useimmille vieras: vain 47 % ilmoittaa aluksi tuntevansa sinisen valon vaarat, mutta kun heille kerrotaan asiasta, yli puolet käsittää, ettei tunne ilmiötä. Tietämys näyttöjen intensiivisen käytön vaaroista ja sen ajan myötä kumuloituvasta vaikutuksesta on tärkeämpää kuin koskaan etenkin nuorten keskuudessa, sillä he ovat digitaalisten näyttöjen ahkerimpia käyttäjiä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä tukirooli tiedon jakamisessa. Digitaalisten laitteiden uusien käyttötapojen levitessä tuntuisi olevan kysyntää erikoistuneelle silmälasivalikoimalle, joka on tarkoitettu helpottamaan silmien rasitusta ja suojelemaan niitä: 77 % kyselyyn osallistuneista sanoi voivansa harkita tällaisten silmälasien hankintaa. Varsinkin eniten pieniä digitaalinäyttöjä käyttävät olivat tätä mieltä. Eikä huomiotta sovi jättää myöskään niitä, jotka eivät käytä silmälaseja, sillä myös 65 % tästä vastaajaryhmästä sanoo olevansa kiinnostunut. Periaatteessa positiivisesta vastaanotosta huolimatta tällaisten uudenlaisten lasien markkinoinnin haasteena on käyttäjien vakuuttaminen niiden tehosta ja halun luominen kyseisten lasien hankkimiseen. Etenkin, kun kohteena oleva väestöryhmä on vähiten halukas käyttämään silmälaseja päivittäin (siis alle 40-vuotiaat ja piilolasien käyttäjät). Tästä syystä on pyrittävä jakamaan tietoa, jotta voidaan saada eri kohderyhmät vakuuttuneiksi tämän tyyppisten silmälasien konkreettisista eduista. Kun otetaan huomioon tutkimukseen osallistuneiden silmiin liittyvät ja fyysiset haitat, digitaalisten laitteiden käyttäjille olisi hyötyä silmien hyvinvoinnin lisääntymisestä sekä väsymyksen ja päänsäryn vähenemisestä.
Yhteenveto
Digitaalisten laitteiden käyttötapojen muuttuessa nopeasti kaikki ovat tai tulevat olemaan huolissaan näiden näyttöjen aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Tästä huolimatta tietoisuus näistä riskeistä kasvaa hitaasti. Digitaalisten laitteiden käyttäjät toki tuntevat fyysistä tai silmiin liittyvää epämukavuutta päivittäisessä elämässään, mutta pitkäaikaisista vaikutuksista ei tiedetä paljonkaan. Näin ollen terveydenhuollon ammattilaisilla onkin tärkeä tehtävä tiedon jakamisessa ja ihmisten auttamisessa suojautumaan tältä kasvavalta kansanterveyshaasteelta.
Tärkeimmät havainnot
- Digitaalisten laitteiden lisääntyvä käyttö on sukupolvien rajat ylittävä, maailmanlaajuinen tosiseikka
- 72 % vastanneista ilmoittaa käyttävänsä useita näyttölaitteita samanaikaisesti
- Digitaalisten laitteiden käyttö aiheuttaa silmiin liittyviä ja fyysisiä haittoja (muun muassa nukahtamisvaikeuksia)
- Puolet vastaajista pitää fyysisiä oireitaan ja silmäoireitaan hankalina
- Puolta vastanneista haittaa voimakas näytön kirkkaus
- Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että heidän on rasitettava näkökykyään erityisen paljon näyttöjä käyttäessään
- Kolme neljästä kärsii silmien väsymisestä
- Tämä haitta on tuttu kaikille, etenkin nuorille
- 77 % käyttäjistä sanoo olevansa kiinnostunut erityissilmälasien hankkimisesta tämän haitan poistamiseksi
- Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli tiedon lisääjinä ja hoidon tarjoajina
”Optikon tulisi olla asiantuntija, joka kertoo digitaalisen maailman vaikutuksista”
Kysyimme Essilorin tuotepäälliköltä optometristi Samuel Kasevalta, mitä optikoiden tulisi tietää monien näyttöjen aiheuttamista näköoireista ja miten he voivat auttaa näköoireista kärsivää asiakasta.
Miksi monien näyttöjen käyttäminen voi aiheuttaa käyttäjälle silmäoireita?
Näköjärjestelmämme on kehittynyt kaukokatseluun. Jatkuva tarkka lähikatselu hyvinkin lyhyiltä etäisyyksiltä ja kirkkailta näytöiltä ylittää helposti kipukynnyksen, joka havaitaan erityyppisinä silmäoireina.
Millaisia oireet tyypillisesti ovat?
Erilaisia astenooppisia silmäoireita kuten silmien väsyminen, kuivuminen ja jopa suoran kivun tunteminen. Näkeminen voi tuntua epätarkalta, sumuiselta ja epämukavalta. Näönhuollon ammattilaisen tulee myös tiedostaa digitaalisten laitteiden käytöstä johtuvat fyysiset vaikutukset esimerkiksi niska-hartiaseudun ongelmat ja sinisen valon vaikutukset yleiseen hyvinvointiin (muun muassa unirytmiin).
Miten oireita voi ennaltaehkäistä?
Vähentämällä lähityöskentelyä ja näyttöjen katselua! Ja tästähän se paradoksi syntyy, kun todellisuudessa käyttötunnit vain jatkavat kasvamistaan. Helpotusta voi hakea esimerkiksi muuttamalla työskentelyasentoa, etäisyyttä tai näytön säätöjä. Tietokoneelle löytyy esimerkiksi ohjelmia, jotka säätelevät sinisen valon määrää vuorokaudenajasta riippuen. Varmaa on, että käyttäjät tarvitsevat apua ja valistusta. Optikon tulisi ehdottomasti olla asiantuntija, joka kertoo digitaalisen maailman vaikutuksista ja erityisesti uusista toimivista ratkaisuista, kuten uusista linssi- ja pinnoitevaihtoehdoista.
Miten optikko voi auttaa asiakasta, joka valittaa näyttöjen aiheuttamista oireista?
Asiakkaan ollessa jo itse tietoinen ongelmasta, on auttaminen yleensä kohtuullisen helppoa. Etenisin kuitenkin tässäkin tilanteessa perusohjeella eli valista muuttuneesta näkötarpeesta ja sinisestä valosta sekä niihin liittyvistä oireista. Kerro työskentelyasennon, taukojen ja silmäjumpan merkityksestä sekä uusista näkemistä helpottavista ja oireita lievittävistä optisista ratkaisuista. Näyttöjen aiheuttamat oireet ovat tänä päivänä todellinen ongelma, jonka johdosta ratkaisuja on lukemattomia, lähes kaikkien linssivalmistajien tarjoamina. Kuumimpia trendejä ovat uudet nykyaikaan sopivat linssirakenteet sekä sinisen valon suodattaminen.
Artikkelin viittaustiedot:
D’Erceville S., Useiden näyttöjen maailma: todellisuus, joka vaikuttaa käyttäjien näkökykyyn ja ryhtiin, Points de Vue, International Review of Ophthalmic Optics, N72, elokuu 2015
Julkaisupäivä: 08/2015
