Kotipaikkakuntansa perusteella 34 % (29 %) SOAn jäsenistä sijoittuu Helsinki-Uusimaa-alueelle ja toiseksi suurimman määrän optikoita, 13 % (11 %) löytää Pohjois-Pohjanmaan/Lapin alueelta. Suluissa ovat vertailuna tilastokeskuksen väestöluvut 31.12.2014 tilastosta.*
Varsinais-Suomi ja Satakunta ”kiilaa kolmossijalle” 12 %:n (13 %) optikkomäärällä, Keski-Suomen/Kanta-Hämeen ja Lahden seudun jäädessä tästä prosentin päähän 11 % (12 %). Pirkanmaan alue on laaja, eikä tarvitse muita alueita rinnalleen yltääkseen optikkomäärältään miltei kymmenesosaan 9 % (9 %). *
Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan seudulla asustelee 8 % (8 %) optikoista ja vastaavasti itään päin mentäessä Savossa ja Kainuun kupeessa noin 7 % (9 %) optikkoväestä. Karjalan kunnailla pohjoisesta etelään, aina Kymiin saakka, vaikuttaa optikkoväestämme 6 % (9 %). *
* Kaikissa luvuissa on huomioitu vain SOAn laillistetut optikko- ja optometristijäsenet.
Lukuja tutkimalla pitäisi karkeasti ottaen selvitä ne maakunnat, joissa optikoita/näönhuoltoa tarvitaan enemmän ja ne, joissa työtä on tarjolla vähemmän. Näin ollen Karjala-Kymenlaaksossa, Savossa, Keski- ja Varsinais-Suomessa tarvittaisiin väkeen verrattuna optikoiden tarjoamia näönhuoltopalveluja enemmän, kun taas pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla näyttäisi tilanne olevan toiseen suuntaan.
Vastaako tarjolla olevien työpaikkojen määrä sitten edellä esitettyä? Työnantajat ovat jo vuosia käyttäneet SOAn työpaikkailmoitusten välityspalvelua, muiden kanavien ohessa. Jos optikoiden työmarkkinatilannetta voisi arvioida näiden ilmoitusten määrällä, niin toimiala on vuonna 2015 huomattavasti vilkastunut.
Viimeisen 14 kuukauden aikana on soary.com-sivujen kautta välitetty optikoille tietoa 80 avoinna olevasta työpaikasta. Tämän vuoden puolelle näistä asettuu parisen kymmentä ja suurin osa on ollut kesätyöpaikkailmoituksia. Edellä mainituista työpaikoista kolmannes on ollut tarjolla pääkaupunkiseudulla ja pk-seudun osalta löytynee monia syitä suurempaan rekrytarpeeseen. Yksi syy lienee se, että työssäkäyvästä optikkomäärästä viidennes tekee osittaista työaikaa ja Etelä-Suomen optikoiden määrän huomioiden se näkyy myös tekijöiden tarpeessa. Maakunnista Jyväskylä-Lahti-Hämeenlinna-linjalla on ollut haussa 11 työpaikkaa, Karjala-Kymenlaaksossa 13, Pirkanmaalla 8, Savo-Kainuussa 8, Varsinais-Suomessa 7, Vaasassa 5 ja Oulun seudulla 3. Jollei kesätyöpaikkailmoituksia oteta huomioon, niin tarjolla olevat työpaikat näyttävät melko hyvin seuraavan ”tarvealueita”.
Lieneekö tämä merkki myös siitä, että dg-lisäkoulutettujen optikoiden määrän kasvaessa tasaiseen tahtiin pystytään tarjoamaan myös terveydenhuollon asiakkaille enemmän näönhuoltopalveluita? SOAn välittämät työpaikkailmoitukset viittaavat sisällöltään siihen, että lisäkoulutuksilla on tänä päivänä todella suuri merkitys. Piilolasien sovitusoikeus, työterveyshuollon asiantuntijakoulutus ja diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus katsotaan miltei joka hakemuksessa, jollei nyt vaatimukseksi, niin ainakin mielellään omattavaksi.
Perin, perin kaukana ovat ne ajat, jolloin töitä oli niin paljon tarjolla, ettei kukaan työhönottovaiheessa kysellyt ”todistusten perään”. Joskus nämä ajat vielä puheissa putkahtavat esiin, kun kollegoita on riittävästi koolla. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin täysin eri tolalla ja ainoa keino pysyä alan kehityksen mukana on omaksua uusia asioita sekä työtapojen, että tutkimustapojen osalta.
Elinikäisen oppimisen mentaliteetti on edellytys toimia ammattimaisesti, työssä kuin työssä. Optikon ja optometristin ammattilaisuutta mitataan tulevaisuudessa yhä enemmän lisä- ja täydennyskouluttautumisen kautta hankituilla taidoilla ja osaamisella. Lisätaitoja ja toimioikeuksia mittaroidaan jo nyt ansioissa ja lienee mahdollista, että erilaisten osaamisalueiden painotukset tulevat merkittävämmiksi. Tällä välin on kuitenkin hyvää aikaa hankkia uutta tietotaitoa ja päivittää jo olemassa olevaa ammattitaitoa.
Kirjoittaja: Soile Lindstedt, järjestöpäällikkö SOA
