Kaihin riski kasvaa ikääntymisen myötä
Kaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on näkemistä haittaava kaihi ainakin toisessa silmässä. Kaihin tärkein syy on ikääntyminen. Leikkaus ainoana hoitokeinona parantaa yleensä merkittävästi potilaan elämänlaatua.
Kaihi aiheuttaa mykiön samentumisen, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Näön tarkkuus ja kontrastinäkö huononevat asteittain.
Kaihille tyypillistä on, että silmä voi olla herkkä häikäisylle, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Kaihi vaikeuttaa näkemistä etenkin hämärässä, kun silmät eivät erota kontrasteja. Myös värien näkeminen saattaa muuttua.
– Vaikka valtaosa potilaista onkin yli 60-vuotiaita, on nuorin hoitamani potilas ollut 20-vuotias. Myös 30–50-vuotiaita tulee hoidettavaksi kaihin vuoksi, kertoo optikko Sanna Leväniemi Helsingin Lauttasaaressa toimivalta HUS:n Läntisen Silmäsairaalan kaihileikkausosastolta.
Ikääntyminen ja perinnölliset tekijät aiheuttavat noin puolet kaihitapauksista. Myös diabetes, auringon valolle altistuminen, silmävamma, alkoholi ja tupakointi sekä syöpälääkkeet voivat vaikuttaa kaihin muodostumiseen.
– Pohjoismaissa on kaihiin liittyen tyypillistä myös eksfoliaatio eli mykiön hilseilytauti. Siitä kärsii yli 50-vuotiaista naisista yli 18 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia. Tällöin silmän zonulat ovat löysät eikä mustuainen laajene kunnolla. Nämä seikat tekevät kaihileikkauksen haasteellisemmaksi, kertoo Leväniemi.
Kaihi hoidetaan leikkaamalla
Yli 65-vuotiaista noin kolmanneksella on näköhaittaa aiheuttava kaihi ja yli 85-vuotiaista 70 prosentilla on kaihimuutoksia.
– Kaihi voi olla myös synnynnäinen tai johonkin periytyvään sairauteen, tai esimerkiksi diabetekseen liittyvä. Kun lastenkin diabetes yleistyy, kasvaa myös kaihiin sairastumisen riski. Kaihi voi liittyä myös Downin syndroomaan.
Vaikka kaihin riskitekijöitä tunnetaan, mitään kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole löydetty. Näön huononeminen on syy hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.
– Optikko voi havaita kaihin biomikroskopointitutkmuksessa, löydöstä voi tukea huomattavasti lisääntynyt miinusvoimakkuus. Optikko ei tee diagnoosia, jolloin asiakas ohjataan menemään silmälääkärin tutkimuksiin.
Lääkärin tehtävänä on tunnistaa kaihi ja tutkia potilaan näkökyky sekä ilman laseja, että potilaan kaukolaseilla. Päätöksen kaihin leikkaustarpeesta tekee silmätautien erikoislääkäri ja hän lähettää potilaan edelleen silmäleikkauksia suorittavaan sairaalaan.
– Lieväkin kaihi voi haitata merkittävästikin työelämää.
Ennen kaihileikkausta silmälääkäri käy lävitse potilaan yleissairaudet ja lääkitykset, joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai tulehtumisriskiin. Molempien silmien näkökyky tutkitaan erikseen.
– Jos kaihi on vain toisessa silmässä, terve silmä kompensoi näkemistä, eli voi mennä yllättävänkin kauan ennen kuin heikkenemisen edes itse huomaa.
Biomikroskopiatutkimuksessa arvioidaan mykiö, mitataan silmänpaine, arvioidaan silmää ympäröivän alueen tulehdukset ja tutkitaan silmänpohjat. Jotta löydetään juuri potilaalle sopiva tekomykiö, mitataan silmän pituus ja sarveiskalvon kaarevuus.
Kaihileikkaus tehdään lähes aina ultraäänitekniikalla paikallispuudutuksessa. Haavakoko on pienempi, jolloin silmä toipuu kaihileikkauksen jälkeen nopeammin.
Silmälaseja tarvitaan myös leikkauksen jälkeen
Leikkauksen jälkeen potilas saa tarkat ohjeet siitä, mitä lääkkeitä silmän hoitoon tulee käyttää, miten silmä tulee puhdistaa ja suojata, ja millaisia ovat vakavat haittavaikutukset. Jälkitarkastus tehdään noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tällöin mitataan näöntarkkuuksien lisäksi myös silmänpaineet, arvioidaan leikkaushaava ja tekomykiön tila sekä tutkitaan silmänpohjat.
Koska silmän taittovoima muuttuu yleensä kaihileikkauksen yhteydessä, tämä voi vaikuttaa myös silmälaseihin. Ennen leikkausta silmälasit ovat kaihia sairastavalle väliaikainen apu, mutta joillakin kaihi voi kehittyä vasta vuosien kuluessa. Toisilla se taas alkaa haitata elämistä muutamissa kuukausissa.
– Asiakkaan kanssa on keskusteltava, hankitaanko vielä uudet silmälasit vai mennäänkö heti leikkaukseen. Silmälaseja tarvitaan leikkauksen jälkeenkin. Silmän akkommodaatiokyky heikkenee leikkauksen jälkeen, kun oma mykiö poistetaan eikä se mukaudu enää samalla tavalla. Yleensä hankitaan ainakin uudet luku- ja kaukolasit tai moniteholasit.
Yleensä Leväniemen tarkastukseen tulevilta potilailta leikataan molemmat silmät, yksi silmä kerrallaan. Tarkastuksissa huomaa myös, miten voimakas vaikutus kaihista paranemisella ja näkökyvyn korjaantumisella on ihmisen mielialaan.
– Esimerkiksi eräs miespotilas totesi, että hänelle on leikkauksen jälkeen avautunut kokonaan uusi maailma. Potilaat ovat todella tyytyväisiä, kun näkö voi olla jopa parempi kuin on ennen ollut.
