”Valinnanvapaudessa parasta on ihmisten yhdenvertaisen pääsyn turvaaminen peruspalveluihin hyödyntämällä nykyistä laajemmin sote-voimavarat ja osaaminen.”
– kansanedustaja Sari Sarkomaa
Kiteytimme Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikön Susanna Kallaman, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen ja Terveyspalvelualan liiton terveyspolitiikan asiantuntijan Eveliina Vigeliuksen avulla valinnanvapauden pääkohdat.
Asiakkaan valinnanvapautta lisätään ja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan osana laajempaa sote-uudistusta. Hallitus on tehnyt peruslinjaukset valinnanvapaudesta, mutta toteutusperiaatteet ovat vielä määrittelemättä. Uusi valinnanvapauslainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan peruspalveluiden osalta 1.1.2019.
Valinnanvapaus on laaja muutos, joka hakee vielä muotoaan. Riittää, että tiedät siitä nämä asiat.
1. Peruslogiikka muuttuu
Valinnanvapaudessa osto- ja päätösvalta siirtyy asiakkaalle, joka valitsee tarpeeseen parhaiten vastaavan palveluntuottajan. Toimintalogiikan osalta tärkeintä on määritellä, mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin ja miten ne tuotetaan. Tuottajien, sekä yksityisten että julkisten, on oltava korvausten suhteen samalla viivalla.
2. Laatu paranee
Kun asiakas saa vapaasti valita, minne toimipisteeseen menee, on palveluntuottajien kilpailtava asiakkaista ensisijaisesti laadulla. Terveyspalveluiden laatu perustuu kokemukseen, koska ihmiset ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Valinnanvapaus mahdollistaa toimipisteen valinnan oman palvelukokemuksen mukaan.
3. Asiakas ei valitse palvelua vaan tuottajan
Lainsäädännössä määritellään, mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin. Palveluiden järjestäjä taas määrittelee tuottajakriteerit sekä hinnan (julkisen rahan osuus). Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi valita itselleen sopivan toimijan kaikista kriteerit täyttävistä tuottajista, esimerkiksi itseään lähinnä toimivan palvelutuottajan. Osa tuottajista haluaa todennäköisesti hinnoitella palvelunsa edelleen itsenäisesti ja jäävät näin ollen valinnanvapauden piirin ulkopuolelle. Mikäli asiakas haluaa hyödyntää kyseisen toimijan palveluita, vastaa hän hoidon kustannuksista kokonaan itse.
4. Tieto on integroitua
Valinnanvapauslainsäädäntö vaatii terveydenhuollon toimijoilta muutosta, yhteistyötä ja integraatiota. Integraatio ei tarkoita sitä, että hoitoketjun toimijat tuottaisivat samanlaisia palveluita samalla tavalla vaan tiedon integraatiota. Sekä palvelun tuottajilla että järjestäjillä tulee olla tietojärjestelmät, joilla seurataan, ohjataan ja valvotaan esimerkiksi jonotusaikoja, potilastyytyväisyyttä ja hoidon tasa-arvoa.
5. Toteutuu kahdella tasolla
Valinnanvapauden toteuttamisen ytimessä on terveydenhuollon perusrahoitus ja -palvelu (perusterveydenhuolto). Toisella tasolla ovat erikoispalvelut, joihin peruspalvelutuottajat ohjaavat asiakkaita esimerkiksi palvelusetelillä. Erikoispalveluiden kohdalla mietitään vielä, miten palvelut, esimerkiksi diabeteksen silmäseuranta, tuotteistetaan niin, että korvaus on yhdenmukainen kaikille.
Valinnanvapaus tulee todennäköisesti toteutumaan ns. ensimmäisen valinnan periaatteella. Tässä asiakas valitsee jo terveenä ollessaan peruspalveluiden tuottajan hyväksyttyjen palvelutuottajien joukosta. Asiakkaiden ennakkolistautuminen tuo tuottajille perusrahoituksen.
