Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat Piia Näriäinen, Jenna Ylönen ja Tytti Hämäläinen halusivat tehdä opinnäytetyönsä lasten näkemisestä. Yhteistyökumppaniksi tekijät saivat Silmäoptikot Palmu Oy:n. Toimitusjohtaja Pekka Palmun avulla työ tarkennettiin koskemaan lasten plus- ja/tai prismalasien vaikutusta koulunkäyntiin. Samalla haluttiin myös kerätä palautetta Rauman mallin toimivuudesta.
Silmälasien käytöstä apua
Opinnäytetyön tutkimuksen perusjoukon muodostivat 2.–6.-luokkalaiset lapset, jotka olivat saaneet silmälasimääräyksen vuosina 2009–2014. Kyselytutkimuksen vastaajina toimivat lasten huoltajat. Tekijöiden mukaan opinnäytetyön haasteet liittyivät riittävän suuren vastausjoukon keräämiseen sekä tulosten tarkkaan analysointiin. Kyselytutkimuksen sisällön keruu oli kuitenkin myös työn tekemisessä antoisaa.
– Mielenkiintoisinta työssä oli vanhempien vastausten lukeminen. Erityisen hienoa oli huomata, miten vastaukset tukivat teoriatietoa, kertovat tekijät.
Silmälasien käytön aloittamisella osoittautui olevan vain positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia tutkimukseen osallistuneiden lasten koulunkäyntiin. Tarkastelussa olivat muutokset lähityöskentelyn miellyttävyydessä, koulumotivaatiossa, oppimistuloksissa sekä keskittymiskyvyssä. Negatiivista vaikutusta ei yhdenkään lapsen kohdalla tullut ilmi.
Lasten näönhuoltoon panostettava
Näriäisen, Ylösen ja Hämäläisen mukaan näköongelmien yhteyttä oppimisvaikeuksiin ei ole Suomessa tutkittu tarpeeksi. Lapsen näkö on tekijöiden mukaan perusteltua tutkia aina, kun koulunkäyntiin liittyy erityisiä haasteita.
– Kun lapsen näkemistä tutkitaan kattavasti, huolehditaan siitä, että lapset ovat koulutiellä näön suhteen samalla viivalla – lasit päässä tai ilman, tekijät kiteyttävät.
Tekijät korostavat, että lapsen binokulariteetin tutkiminen on ehdottoman tärkeää, jotta se kehittyy ja toimii normaalisti. Lasten näön tutkimiseen tulisi myös varata riittävästi aikaa. Näöntarkastustilanteen tulisi olla lapselle rento ja turvallinen.
– Anamneesissa oireiden kysyminen täytyisi tehdä esimerkkien kautta, koska lapsi ei voi tietää, mikä on normaalia. Vanhemmilta kannattaa myös kysyä lisäkysymyksiä esimerkiksi lukutottumuksista ja katseluasennoista, muistuttavat tekijät.
Lasten näön tutkimiseen voisi kiinnittää tekijöiden mukaan Suomessa vieläkin enemmän huomiota. Silmälasit voivat helpottaa lapsen koulunkäynnin sujuvuutta, vaikkeivat toisikaan ratkaisua kaikkiin ongelmiin.
– Suomeen olisi hyvä saada yhtenäinen koululaisten näön tutkimisen malli, joka mahdollistaisi näköongelmiin puuttumisen mahdollisen varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä lasten näönseulonnan käytännöt ja sen laajuus vaihtelevat kunnittain.
Lue koko opinnäytetyö: www.theseus.fi
