Hyvä me! Optisen alan vähittäiskauppa ylsi vuonna 2015 kaikkien aikojen korkeimpaan liikevaihtoon, lähes 323 miljoonaan euroon. Tämä kertoo, että kuluttajat ovat taantumasta huolimatta valmiita satsaamaan ulkonäköön ja hyvinvointiin.
Hyvinvointitrendin imussa
7. huhtikuuta Ravintola Palacessa kilisteltiin laseja oikeutetusti. Näkemisen ja silmäterveyden toimialan, silloisen Suomen Optisen Toimialan, toimitusjohtaja Panu Tast esitteli vuoden 2015 luvut alan yhteisessä toimialakatsauksessa. Liikevaihto oli lähes 323 miljoonaa euroa, eli noin viisi miljoona euroa enemmän kuin ennätysvuotena 2011. Vuoteen 2014 verrattuna kasvua oli lähes neljä prosenttia, kun muu vähittäiskauppa menetti liikevaihdostaan 2,6 %.
– Näkemisen ja silmäterveyden tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kasvussa, mikä näkyi viime vuonna silmälasien myynnissä, sanoo Silmäaseman toimitusjohtaja Pasi Kohmo.
Ennätysvuonna 2015 silmälasien kauppa kasvoi sekä volyymilla että liikevaihdolla mitaten lähes viisi prosenttia. Liikevaihtoa reilusti yli miljoonasta myydystä silmälasiparista syntyi vajaa 245 miljoonaa euroa. Entistä useampi suomalaiskuluttaja oli myös valmis panostamaan laadukkaisiin aurinkolaseihin, joiden myynti kasvoi voimakkaasti. Myös piilolinssien, varsinkin monitehopiilolinssien kauppa kehittyi hyvin, mutta Pohjoismaihin verrattuna linsseissä on vielä tuplasti kasvuvaraa.
Lama-aikoina kuluttajat ovat tarkkoja rahoistaan, mutta terveyteen ja hyvinvointiin on oikeutettua satsata.
– Silmälasit ja muut näönhuollon tuotteet ovat melko pieniä ja helposti saavutettavia panostuksia hyvinvointiin ja ulkonäköön. On todennäköistä, että ala on hyötynyt taantumasta, koska tämän tyyppisiä hankintoja on hyväksyttävää tehdä myös taloudellisesti vaikeina aikoina, Tast pohtii.
Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen kertoo trendin näkyvän myös urheilutuotteissa, jossa jäätiin myös plussan puolelle. Samaan kategoriaan kuuluvat myös sisustus, kirjat ja muu kulttuurin harrastaminen. Itsensä kehittäminen ja kodin laittaminen ovat osa hyvinvointia.
Tulevaisuus vaatii investoimista ja kouluttautumista
Yleisen taloustilanteen huomioiden optinen kauppa on pärjännyt erinomaisesti. Pitkittynyt taantuma alkaa ketjujohtajien mukaan kuitenkin väkisinkin näkyä myös tällä alalla. Kuluttajat ovat kriittisempiä.
– Vaikka ala kasvoikin vuonna 2015, taantuma näkyi varsinkin loppuvuonna kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Asiakkaat vertailevat tuotteita ja hintoja entistä enemmän, mikä näkyy tarkkaan harkittuina ostopäätöksinä ja keskihintojen laskuna, kertoo Instru optiikan myyntijohtaja Anu Tola.
Kuluttajat eivät tingi linssien laadusta, mutta valitsevat edullisimpia kehyksiä. Tulevaisuus vaatii investointikykyä ja optikolta laajaa osaamista.
– Silmälasikauppa on kulkenut vastoin kaupan yleistä trendiä viime vuodet, mutta käänne heikompaan tapahtui syksyllä. Harvat kasvajat erottuvat yhä selvemmin joukosta. Tulevat palvelukehityksen tarpeet vaativat myös investointikykyä ja siksi riittävän suuri liikekoko on edellytys kannattavan kasvun rakentamiseksi. Optikoille on luvassa uusia tehtäviä, mikäli meillä on halua ja kykyä ottaa ne vastaan, pohtii Specsaversin toimitusjohtaja Erkki Tala.
Ketjuille kuuluu hyvää
Vuosi 2015 ei tuonut muutoksia ketjujen keskinäiseen suuruusjärjestykseen. Specsavers kasvatti markkinaosuuttaan eniten, 0,8 prosenttiyksiköllä, ja sen markkinaosuus oli viime vuonna 12,6 %. Synsam kasvatti osuuttaan 0,6 prosenttiyksiköllä ja sen osuus oli 6,2 %.
– Integroiduimme uuden omistajan myötä entistä tiukemmin osaksi pohjoismaista Synsam-ketjua, ja investoimme parasta aikaa merkittävästi myymäkonseptimme uudistamiseen. Palvelumarkkinan kehitys tarjoaa Suomessa mahdollisuuksia kasvuun kaikille alan toimijoille, kunhan vaan osaamme hyödyntää sen, sanoo Synsamin toimitusjohtaja Vesa Mars.
Silmäasema kasvatti osuuttaan puolella prosenttiyksiköllä, markkinaosuuden ollessa 23,7 %. Markkinajohtaja Instru optiikka menetti osuudestaan 0,4 prosenttiyksikköä. Sen osuus koko alan liikevaihdosta oli hieman yli 36 %. Fenno Optiikan markkinaosuus supistui 0,6 prosenttiyksikköä 7,6
prosenttiin.
Suurin häviäjä markkinaosuuksien muutoksissa oli isojen ketjujen ulkopuolisten yritysten ja yksittäisten verkkokauppojen muodostama ryhmä, jonka markkinaosuus putosi kokonaisella prosenttiyksiköllä.
Alalla ja järjestössä paljon uutta
Keväällä toimialajärjestö sai uusia jäseniä silmäklinikkatoimijoiden puolelta, mikä vahvistaa alan terveydenhuoltopuolta. Tämän jälkeen toimiala edustaa näönhuoltoketjua kokonaisuudessaan.
– Silmäterveystoimijoiden mukaan tuleminen on huikea mahdollisuus! Yhteinen tekeminen ja edunvalvonta mahdollistaa tehokkaan tekemisen ja nopeamman palvelun kaikille suomalaisille, iloitsee Silmäoptikot Palmun Pekka Palmu.
Optinen ala elää monella tapaa murroskautta. Optikkoliikkeet liittyvät tällä hetkellä Kanta-järjestelmään, ja systeemiä digitalisoidaan. Samalla sukupolvenvaihdos nopeuttaa ketjuuntumista. Optisen alan myymälöiden määrä (692 kpl) pysyi viime vuonna jotakuinkin samana, mutta tilanne elää eräänlaista turbulenssivaihetta.
– Moni perinteinen, pienempi liike sulkee ovensa ja kauppa siirtyy ketjuihin. Myös lisääntyvät viranomaisvaatimukset, esimerkiksi Kansalliseen Terveysarkisto Kantaan liittyminen, voivat olla liian raskaita pienille toimijoille, Instru optiikan toimitusjohtaja Catarina Fagerholm sanoo.
Ketjut ovat kuitenkin huolehtineet optikkoliikkeiden ylläpitämisestä myös hyvin pienillä paikkakunnilla. Ne takaavat peruspalvelut kaikille suomalaisille.
