NÄE ry:n tavoitteena on silmäterveyden ja näkemisen käsittäminen kokonaisuutena, ei hajanaisten toimijoiden kenttänä. Asiakkaalle miellyttävä ja potilasturvallinen malli olisi jo olemassa. Se pitäisi vain saattaa sote-uudistuksessa asiakkaan laajan valinnanvapauden piiriin.
Silmien terveyteen ja hyvään näkemiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia. Sen lisäksi että sote-uudistus tekee tuloaan, myös Suomen väestörakenne muuttuu nopeasti. Vanhenevat ikäluokat ja toisaalta koko ikänsä erilaisten näyttöjen ja mobiililaitteiden kanssa toimineet ovat merkittäviä näönhuollon tuotteiden ja silmäterveyden palveluiden käyttäjiä.
Ikäkehityksen myötä silmävaikutteiset sairaudet lisääntyvät. Lähes miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan vuonna 2025 diabetesta. Jokainen diabetes-diagnoosi edellyttää silmien terveydentilan säännöllistä seurantaa. Tällä hetkellä sadalla tuhannella on glaukooma. Kaihileikkauksia taas tehdään vuosittain reilut 60 000, ja määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan lähivuosina.
Edellä mainitut sairausryhmät kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää. Taakkaa olisi mahdollista keventää jakamalla rutiiniasioita optikkoliikkeiden ja siellä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Nyt optikko voi näöntarkastuksen yhteydessä ainoastaan kehottaa asiakasta hakeutumaan silmälääkärille, mikäli hän havaitsee jotain poikkeavaa. Jos henkilö haluaa siirtyä julkiseen palveluun, tarvitaan ensin yleislääkärikäynti ja yleislääkärin lähete erikoislääkärille.
Lisäksi harmittomia silmän etuosaan liittyviä sairauksia, kuten allergioita
ja tulehduksia havaitaan ja hoidetaan sattumanvaraisesti eri terveydenhuollon toimipisteissä, entistä useammin myös muiden kuin lääkäreiden toimesta. Kalusto ja osaaminen on vaihtelevaa.
Voidaan perustellusti sanoa, että nykytilanteessa näkeminen ja silmäterveys ovat harmillisen hajallaan terveydenhuollon järjestelmässä.
Hoitopolut auki
NÄE ry:n esittämä asiakaslähtöinen malli korjaisi tilannetta seuraavalla tavalla:
1. Optikkovastaanotoilla tapahtuisi ennaltaehkäisevä työ sekä sairauksien varhainen tunnistaminen, hoitoonohjaus ja yksinkertaisten vaivojen oireenmukainen hoito.
2. Silmäsairauden viitteitä tai muuta tarvetta lääkärikäynnille havaitessaan, hän voisi lähettää asiakkaan silmälääkärille tai tarvittaessa suoraan yksityiselle tai julkiselle silmäklinikalle.
3. Mahdollisten tutkimusten ja hoidon päättymisen jälkeen asiakas voisi palata tarvittaessa takaisin optikon seurantaan.
Mallin tiellä on vielä joitakin lainsäädännöllisiä mutkia. Ensinnäkin terveydenhuoltojärjestelmän painetta purkaisi, jos optikolla olisi samanlainen oikeus silmien etuosan hoitoon kuin sairaanhoitajillakin.
Toiseksi optikon tulisi voida tutkia henkilöitä, joille on tehty kirurginen toimenpide, esim. kaihi-, laser- tai karsastusleikkaus, josta henkilö on onnistuneesti toipunut. Kolmanneksi optikon pitäisi voida määrätä silmälaseja itsenäisesti henkilölle, jolla on lääkärin hoidossa oleva silmäsairaus. Neljäs asia koskee lääkärille ohjaamista: optikolla tulisi, etenkin tulevassa sote-maailmassa, olla läheteoikeus.
Esitettyä mallia on testattu Tekesin rahoittamalla hankkeella ”Optisen toimialan toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen”. Alustavien tulosten mukaan optikko löytää kiitettävällä tarkkuudella lääkärikonsultaatiota tarvitsevat ihmiset. Päällekkäinen työ näyttäisi vähenevän selvästi, ja asiakas pääsee halutessaan nopeasti hoitoon. Hankkeessa oli mukana yksityisiä toimijoita, ja se ei kytkeytynyt julkiseen puoleen. Kokeillussa mallissa asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että jälkiseurantaan oli mahdollista päästä tutulle ja lähellä sijaitsevalle optikolle. Hankkeessa mukana olleet optikot taas ovat kiitelleet silmälääkäreiltä saadusta palautteesta, joka auttoi ammattitaidon kehittymistä silmän terveyteen ja silmäsairauksiin liittyvissä kysymyksissä
Kaikki irti palveluverkostosta
Optikkoliikkeet, yksityiset silmäklinikat ja niissä toimivat optikot, ammatinharjoittajasilmälääkäri ja silmälaboratoriot muodostavat jo tällä hetkellä koko maan kattavan palveluverkoston. Se on vuosikymmenien ajan vastannut suurelta osin silmäterveyden peruspalveluista. Lähes 700 optikkoliikkeestä yli 600 tarjoaa myös silmälääkärivastaantoton. Palvelut löytyvät tällä hetkellä läpi Suomen, läheltä asiakkaita ja joustavina aikoina – usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palveluita on tuotettu kilpaillussa ympäristössä vuosikymmenten ajan. Siksi optikon näöntutkimus, silmänpaineen mittaus, silmänpohjankuvaus ja silmälääkärin vastaanotto sekä nykyaikainen kaihikirurgia ovat yksityisessä verkostossa usein kustannustehokkaampia kuin julkisessa terveydenhuollossa.
Näkemisen ja silmäterveyden palveluihin liittyvät usein myös tuoteratkaisut. Tuotteiden ja palveluiden rinnakkaiselo on tekijä, joka on mahdollistanut laajan palveluverkon ja erikoislääkäripalvelut myös suurten keskusten ulkopuolella. Jotta verkosto säilyisi elinvoimaisena tulevaisuudessa, optikkoliikkeisiin liittyvää tuotekauppaa ei pitäisi kuormittaa lisäsääntelyllä. Sitä ei tule myöskään asettaa epäedulliseen asemaan suhteessa verkkokauppaan. Jos optikkoliikkeissä hoidettaisiin näkemiseen liittyvät peruspalvelut, esimerkiksi diabeteksen ja glaukooman seuranta ja kaihiin mahdollisesti liittyvät jälkitarkastukset ja silmälasimääräykset, säästettäisiin nykytilanteeseen nähden vuosittain noin 25 miljoonaa euroa.
Eroon kaihijonoista
Kaihia sairastavan hoitoon pääsy on hidasta. Pelkästään Helsingissä yli 300 potilasta odottaa yli puoli vuotta silmäleikkaustaan.
Kytkemällä yksityiset silmäklinikat aidon valinnanvapausjärjestelmän kautta mukaan kaihileikkauspalveluihin, erikoissairaanhoidon kuormaa olisi helppo purkaa ja järkeistää. Leikkausjonot häviäisivät parhaimmillaan jo muutamassa kuukaudessa, ja satojen ihmisten elämänlaatu ja työkyky kohoaisi merkittävästi. Asiakas voisi myös saada klinikalla kaihileikkauksen ohessa halutessaan näön korjauksen, mikä ei ole nyt julkisissa palveluissa mahdollista.
Leikatun silmän rajoituksen purkamisen ja valinnanvapauden myötä, asiakas voisi myös palata optikolle jälkitarkastukseen ja seurantaan. Se olisi sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle nykyistä edullisempaa. Edellä kuvattu malli onkin edullisuutensa vuoksi jo osin toimivaa käytäntöä joissakin sairaanhoitopiireissä.
NÄE ry esittää, että sote-uudistuksen yhteydessä silmäterveyden palvelut liitettäisiin asiakkaiden laajan valinnanvapauden
piiriin suun terveydenhuoltoa koskevien kaavailujen tapaan. Mallissa asiakas voisi valita vapaasti kriteerit täyttävän palvelu/ hoitopaikan ja halutessaan korottaa hoidon tasoa omalla kustannuksellaan. Silmälasien määräämiseksi tehtävät näöntutkimukset eivät NÄE ry:n esityksen mukaan jatkossakaan kuuluisi yhteiskunnan korvaamien palveluiden piiriin.
NÄE ry:n sote-esitykset:
- Nykyinen silmälääkäri- ja optikkoverkosto tulee säilyttää kohtelemalla näkemisen ja silmäterveydenhuoltoa erillisenä kokonaisuutena suun terveydenhuollon tapaan.
- Näkemisen ja silmäterveyden palvelut tulee olla asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Hoidon tasoa tulee voida yksilöllisesti korottaa yhteiskunnan määrittelemästä.
- Tarpeettomat optikon työn rajoitteet tulee poistaa muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti.
- Optikoilla tulee yleisimpien silmälääkkeiden osalta olla sairaanhoitajatasoinen lääkkeenmääräämisoikeus (lisäkoulutuksen jälkeen) sekä rajattu läheteoikeus silmälääkärille.
