NÄE ry:n vuonna 2015 starttaaman kehitysprojektin tavoitteena oli löytää uusi valtakunnallinen näönhuollon toimintamalli, ja pilotoida sitä. Lokakuussa päättyvän hankkeen lopulliset tulokset ovat käytössä vuoden loppuun mennessä.
– On tullut kirkkaasti esiin, että tiivis yhteistyö optikoiden ja silmälääkäreiden kesken poistaa päällekkäisiä toimintoja. Lisäksi kun yhteistyö aidosti toimii, silmälääkäriltä saatava palaute auttaa optikon ammattitaidon kehittymistä selvästi, mikä myös palvelee silmälääkäriä,
kertoo hankkeen projektijohtaja Ossi Numminen.
Tekesin rahoittaman hankkeen tavoitteena on ollut löytää vastauksia uusien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Lisäksi tavoitteena on kääntää suomalainen näönhuollon ja silmätautien hoitoketju
asiakaslähtöiseksi.
– Pilotoinnit ovat osoittaneet, että kun optikko löytää asiakkaansa silmästä mahdollisia silmäsairauteen liittyviä merkkejä ja ohjaa henkilön tarkoituksenmukaiseen jatkotutkimukseen tai hoitoon, palvelee muodostuva hoitoketju potilasta entistä paremmin, sanoo Numminen.
Asiakkaiden ja lääkäreiden palaute positiivista
Hankkeessa on ollut tavoitteena pilotoida toimintamallia, jossa optikko
tutkimuksensa ja tautiepäilynsä pohjalta lähettää potilaan tarvittaessa silmälääkärin diagnosoitavaksi. Tähän mennessä näitä optikon epäilyjä on kerätty jo yli 1 600 ja lääkärin diagnooseja yli 1 300. Tavoitteena on 2 000 diagnoosia. Hankkeessa mukana olevan silmäsairaalaketju Medilaserin kokemusten mukaan yhteistyömallissa korostuu aukottoman hoitoketjun ansiosta potilaan etu.
– Asiakkaat ovat kokeneet, että heistä pidetään
huolta, kertoo Medilaserin johtava optikko Tiia Rosenlund.
Medilaser on pilotoinut yhteistyömallia aktiivisesti tamperelaisen Näköasiantuntijatketjuun kuuluvan optikkoliike Oculuksen
kanssa.
– Optikko on esimerkiksi kaihiepäilyn pohjalta lähettänyt potilaan jatkotutkimuksiin. Mahdollisen leikkauksen jälkeen potilas lähetetään takaisin optikkoliikkeeseen, jossa huolehditaan jatkohoidosta. Asiakkaat
ovat todenneet tämän todella hyväksi toimintamalliksi.
Väestön ikääntymisen myötä silmäsairaudet ja hoitotarve kasvavat ja toisaalta yhteiskunnan voimavarat näyttävät entistä rajallisemmilta.
– Silmäklinikkana painopisteemme on silmäsairauksien toteamisessa ja hoidossa sekä leikkaustoiminnassa. Olemme kokeneet, että tällä yhteistyömallilla pystymme tehostamaan resurssiemme käyttöä, kun
yhteistyöoptikkoliikkeet osallistuvat ennen ja jälkeen leikkausta tapahtuvaan silmien terveyden seurantaan ja silmälasien määräykseen. Kokemukset ovat todella rohkaisevia, kertoo Rosenlund.
Rosenlundin mukaan asiakkailta on tullut välitöntä positiivista palautetta.
– Asiakkaalla on turvallinen tunne, kun hän on meidän yhteisessä hoitoketjussamme. Silmälääkärimme ovat olleet tyytyväisiä, kun he saavat optikoilta apua esimerkiksi kuvantamisessa. Meillä on molemmin puolin
toimiva jatkuva konsultaatioyhteys optikkoliikkeen kanssa. Tämä yhteistyömalli ei sido eikä velvoita asiakasta, ja toisaalta kun silmien terveydentila on säännöllisessä seurannassa, asiakas voi kaikissa muissa
näkemiseen liittyvissä asioissa asioida tutussa optikkoliikkeessään, Rosenlund korostaa.
Optikolla oma paikkansa osana terveydenhuoltoa
Optikko ei tee diagnoosia, vaan arvioi onko silmän terveydentilassa jotain poikkeuksellista, ja rekisteröi löydöksensä hanketta varten määritellyllä tautiryhmäluokituksella. Lääkärin tehtävä on tutkia ja diagnosoida tarkka sairauden laatu.
– Tautiryhmän tasolla näyttää hankkeen tulosten pohjalta siltä, että optikon epäily osuu kohdalleen 87-prosenttisesti. Jos arvioidaan sitä, miten usein optikon epäily on ollut aiheellinen, vaikka tautiryhmäluokitus
ei osukaan aivan kohdalleen, näitä tapauksia on enemmän kuin yhdeksän
kymmenestä. Optikko voi löytää merkkejä esimerkiksi kaihiin, glaukoomaan, rappeumaan, kuivasilmäisyyteen tai johonkin yleissairauteen kuten 2-tyypin diabetekseen liittyen, sanoo Numminen.
– Pilotointien mukaan optikolle helpoiten tunnistettava silmäsairaus on kaihi. Glaukooma- ja rappeumaepäilyissä optikon kokemus tuntuu vaikuttavan. Nuorempi optikko on arempi tekemään epäilyn esimerkiksi glaukoomasta, kun taas kokeneempi optikko uskaltaa paremmin ottaa kantaa asiaan.
Hankkeessa on myös huomattu, että mitä tiiviimpää optikon ja lääkärin yhteistyö on, sitä paremmin optikko kehittyy, ja sitä paremmin hän pystyy palvelemaan silmälääkäriä.
– Näiden tulosten pohjalta voi sanoa, että optikoilla on hyvä mahdollisuus toimia uskottavana osana perusterveydenhuoltoa tulevassa sote-alueessa, Numminen korostaa
Uusi yhteistyömalli edellyttää myös optikkoja haastamaan omaa osaamistaan. Kehittyminen silmän terveydentilan arvioinnissa vaatii jatkuvaa työtä. Myös tutkimusvälineistöön on tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
– Tulevaisuus näyttäisi johtavan siihen, että välineistöä tulee laajentaa optikkoliikkeissä, Numminen arvioi.
Dataa kerätään lokakuun loppuun saakka eli vielä on mahdollisuus osallistua hankkeeseen.
Pekka Heikkilän viallinen verkkokalvo paljastui silmänpohjakuvauksessa
Oulussa asuvan Pekka Heikkilän suunnitelma kaveriporukalla tehtävästä Lapin-matkasta sai reilu vuosi sitten yllättävän käänteen, kun Heikkilä päätti käydä Specsaversilla uusimassa lukulasinsa. Optikon näöntarkastuksen yhteydessä suorittamassa silmänpohjakuvauksessa ilmeni, että Heikkilän oikeassa silmässä oli jotain vialla. Optikko kehotti ottamaan yhteyttä lääkäriin, joka tutki silmän ja lähetti Heikkilän pikaisesti keskussairaalaan silmäpoliklinikalle.
Silmän verkkokalvo oli enää vain hieman keskeltä kiinni. Edessä oli
kiireellinen leikkaus. Onnistuneen toimenpiteen myötä Heikkilälle määrättiin kuuden viikon sairausloma. Heikkilä kiittelee onneaan,
että optikkokäynti sattui juuri tuohon ajankohtaan, ennen aiotulle eräretkelle lähtemistä. Verkkokalvon irtoamisia todetaan Suomessa lähes päivittäin: suhdeluku on 1/10 000 asukasta.
Heikkilän mielestä optikkoliikkeissä tarjottava näöntarkastus on nopea tapa saada viitteitä silmissä mahdollisesti piilevistä sairauksista.
– Se myös säästää lääkäreiden resursseja potilaiden varsinaiseen tutkimiseen ja hoitamiseen, Heikkilä sanoo.
Specsaversin tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ei ole koskaan käynyt silmänpohjatutkimuksessa. Yksi syy on vuonna 2013 voimaan tulleessa lakimuutoksessa, jonka mukaan 45-vuotiaiden ei tarvitse enää mennä ajokorttitarkastukseen.
Oman kiiretapauksensa myötä Heikkilä toivoo, että hoitoketju edelleen nopeutuisi ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö tulisi entistä sujuvammaksi. Sähköisen Kanta-järjestelmän on määrä koota sekä julkisen että yksityisen puolen potilastiedot yhteen tietokantaan.
– Jos kaikki henkilöä koskevat tiedot olisivat yhdessä paikassa, nopeuttaisi se huomattavasti terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja myös yhteistyötä potilaiden hoidossa, sanoo Heikkilä
