NÄE ry:n vuoden kestänyt pilottikokeilu silmäterveyden hoitopoluista on päättynyt. Positiiviset lopputulokset ja hyvä asiakaspalaute tukevat ajatusta uudesta hoitomallista, jossa eri ammattiryhmien osaaminen hyödynnettäisiin tehokkaammin.
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n pilottikokeilu ”Optisen toimialan toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen” eli niin sanottu optisen alan Tekes-hanke on saatu paäätökseen. Hankkeessa kehitettiin uusi yhteystyömalli silmäterveyden peruspalveluiden tuottamiseksi lähellä asiakasta. Sen toimivuutta, luotettavuutta ja potilasturvallisuutta arvioitiin lähes 2 000 palveluita käyttäneen asiakkaan kokemuksista kerätyn tilastollisen tiedon avulla. Hankkeessa valmisteltiin myös teknologiasuositus silmäterveyden palveluiden digitalisoimiseksi.
Johtopäätökset julkistettiin 3.11.2016 hankkeen vetäjän Ossi Nummisen ja NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tastin johdolla lehdistötilaisuudessa Helsingissä.
Optikko tunnistaa silmäterveyden poikkeamia hyvin
Hankkeessa selvitettiin muun muassa optikon kykyä tunnistaa mahdollisia poikkeamia silmäterveydentilassa. Optikon epäily oli aiheellinen ja lähettäminen jatkotutkimuksiin silmälääkärin mielestä perusteltua 92 prosentilla diagnosoiduista. Oikeaan tautiryhmään optikon epäily osui yli 88-prosenttisesti. Parhaiten optikko tunnisti kaihin (93,6 %) ja heikoiten glaukooman (noin 75 %), jonka havaitseminen on lääkäreillekin vaikeaa.
Tulokset tukevat ajatusta siitä, että nykyisessä mallissa hukataan optikoiden osaamispotentiaali.
– Optikoiden ja valtakunnallisen optikkoliikeverkoston tehokas käyttö mahdollistaisi ihmisten auttamisen ajoissa. Esimerkiksi glaukooman aiheuttamien näkövaurioiden eteneminen voidaan usein pysäyttää, jos tauti todetaan ajoissa, Tast sanoo.
Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi
688 optikkoliikkeestä on vuosikymmenten kuluessa muodostunut suomalaisten pääasiallisesti käyttämä silmäterveyspalveluiden kanava. Niistä 619:ssa on myös silmälääkäripalvelut. Osan yhteydessä toimii silmälaboratorioita ja silmäsairaaloita, tai ne tekevät tiivistä yhteistyötä yksityisten silmäklinikoiden kanssa.
Tekes-hankkeen kaikki tieto kerättiin tässä ympäristössä ja pääosin hyvässä yhteistyössä näissä yrityksissä työskentelevien optikoiden, silmälääkärien ja silmäkirurgien kesken. Palautteen perusteella vuoden aikana syntyi tehokkaita ja luotettavia työpareja, joissa vuorovaikutus toimi hyvin. Tämä heijastui positiivisesti myös hankkeen tuloksiin.
– Yhteistyössä todellakin on voimaa. Optikoiden osaamisessa tapahtui vuoden aikana huomattavaa kehitystä, Numminen kertoo.
Ehdotetussa mallissa diagnoosin tekee aina lääkäri. Näin potilasturvallisuus säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Uudella mallilla silmä- ja muita sairauksia saadaan kuitenkin paremmin ja entistä aiemmin kiinni. Optikon tehtävä on ohjata riskiasiakkaat lääkärin tutkimukseen, ja toteuttaa tarvittaessa lääkärin määräämiä hoitoon liittyviä seurantatutkimuksia.
Kaiken ytimessä asiakas
Hankkeen keskiössä oli asiakas sekä hänen saamansa hoito ja palvelu. Hankkeen avulla optikot eivät pyri silmälääkärin tontille tai päinvastoin, vaan sillä pyritään kehittämään yhteistyömalleja tehokkaaseen silmäongelmien havaitsemiseen ja hoitoon.
– Olisi hienoa, jos kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa asiakas kohtaisi aina kaikista koulutetuimman terveydenhuollon ammattihenkilön, erikoislääkärin. Käytännössä tämä ei ole mahdollista taloudellisista ja henkilöresurssien rajallisuuteen liittyvistä syistä. Siksi terveydenhuollossa joudutaan turvautumaan eritasoisesti koulutettujen ammattihenkilöiden väliseen työnjakoon – niin myös silmäterveydessä, Tast sanoo. Suurin osa pilotissa mukana olleista asiakkaista (78 %) oli hyvin tyytyväisiä uuteen palvelumalliin. Onnistuneesta kokemuksesta kertoo se, että monet asiakkaat palautetta antaessaan lisäsivät 1–4-arvosteluasteikkoon itse numeron 5 kuvaamaan erinomaista asiakaskokemusta.
– Tekes-tulokset rohkaisevat verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä, sillä asiakkaan kokemus on kaiken ytimessä, sanoo Medilaserin kehittämispäällikkö ja johtava optikko Tiia Rosenlund.
Hankkeessa on huomioitu myös käynnissä oleva sote-uudistus, joka tähtää ensisijaisesti säästöjen ja tuottavuuden nostamiseen. Jotta säästöjä voidaan saavuttaa, on asioita usein tehtävä uudella tavalla. NÄE ry:n alustavan arvion mukaan palvelumalli, jossa mm. hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden seurantaa siirrettäisiin osin optikoille, toisi yhteiskunnalle lähes 50 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
