Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi ja niistä puhutaan yhä avoimemmin. Sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet voivat vaikuttaa myös silmiin ja näkemiseen. Yleisin oire on kuivasilmäisyys.
Tulehduksellisista suolistosairauksista käytetään lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases), jonka yleisimmät sairaudet ovat Crohnin tauti ja Colitis Ulcerosa eli haavainen paksusuolen tulehdus. Suomessa IBD-diagnoosin on saanut yli 45 000 henkilöä ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain 2 000.
IBD on autoimmuunisairaus, jonka syytä ei tiedetä. Taudin puhkeamiseen on liitetty joitakin geenejä, mutta myös ympäristötekijöiden vaikutusta tutkitaan. Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme. Sairaus on yleisempää länsimaissa, joten syitä taudin puhkeamiseen etsitään myös ravinnosta ja antibiooteista.
34-vuotias optikko Tiina Ahola sairasti lapsena korvatulehduskierrettä ja käytti tuolloin pitkään antibiootteja. IBD-diagnoosin hän sai neljä vuotta sitten.
– Sairaus laukesi synnytyksen jälkeen, kuten monilla muillakin sairastuneilla. Pääsin onneksi nopeasti hoitoon ja sain lääkehoitoa sairauteen saman tien, hän kertoo. Monilla sairastuneilla tähystykseen pääseminen ja taudin toteaminen voi viedä jopa vuosia.
Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia ja vaativat usein lääkitystä loppuelämän ajan. Chronin tauti esiintyy yleisimmin ohutsuolessa ja paksusuolessa, kun taas Colitis ulcerosa (CU) esiintyy paksusuolen ja peräsuolen alueella.
Tulehduksellisten suolistosairauksien luonteeseen kuuluu aaltomaisuus. Akuutissa vaiheessa tauti oireilee yksilöllisesti ja voi pahimmassa tapauksessa invalidisoida ihmisen täysin.
Optikon on osattava kysyä
– Tärkeää on saada asiakas kertomaan oireistaan ja sairauksistaan, joilla saattaa olla yhteys myös näkemiseen, Ahola sanoo.
Silmäoireista kärsii jopa puolet IBD-potilaista. Yleisimpiä silmäoireita ovat kutina, silmien vetistäminen, silmäkipu, valonarkuus, side- ja kovakalvon hyperemia, näön hämärtyminen sekä jopa näöntarkkuuden aleneminen. Yleisin oireiden aiheuttaja on kuivasilmäisyys, joka voi johtua muun muassa sarveiskalvon tuntoherkkyyden alenemisesta, A-vitamiinin puutteesta sekä 5-ASA- lääkkeiden sivuvaikutuksista. Ravintoaineet imeytyvät sairastavilla poikkeavasti, koska sairaus ilmenee suolistossa.
Akuutissa vaiheessa taudin lääkkeenä käytetään yleensä kortisonia. Kortisonin haittavai- kutuksena voi esiintyä kaihia sekä muutoksia silmänpaineessa. Silmänpaineen nousuun voivat myös vaikuttaa paikalliset silmätipat. Silmänpaineen mittaamisen tärkeys korostuu kortisonilääkitystä käyttävillä IBD-potilailla.
Optikon rooli asiantuntijana ja tietoisuuden lisääjänä korostuu tutkittaessa tulehduksellista suolistosairautta sairastavaa asiakasta. Tautia sairastava ei yleensä tiedä itse, miten tauti ja lääkitys voivat vaikuttaa silmiin.
Taudin luonteen ymmärtäminen mahdollistaa optikon ammattitaidon hyödyntämisen monipuolisena asiantuntijana, jolloin myös asiakas saa entistä parempaa palvelua.
– Tärkeintä on, että optikot tietäisivät itse sairaudesta ja sen vaikutuksista silmiin. Erityisesti kortisonin käyttö optikon kannattaa huomioida. Silmänpaineet kannattaa mitata. Kuivasilmäisyyteen liittyen optikon tulisi tutkia silmän etuosat mikroskoopilla sekä arvioida kyynelnesteen laatu ja määrä IBD:tä sairastavilta asiakkailta, Ahola sanoo.
Myös optikkoliikkeissä voisi olla ns. vessa-passitarra eli sairaudesta kärsivät pääsisivät käyttämään vessaa vapaasti. Tarroja saa tilattua Chron ja Colitis ry:n sivuilta.
