Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n pilottikokeilu silmäterveyden hoitopoluista on päättynyt. Hankkeessa selvitettiin muun muassa optikon kykyä tunnistaa mahdollisia poikkeamia silmäterveydentilassa. Optikon epäily oli aiheellinen 92-prosenttisesti. Pilottikokeilun rohkaisevat tulokset tukevat pyrkimystä malliin, jossa eri ammattiryhmien osaaminen hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimialalle asiakaslähtöinen, yhteiskunnallisesti tehokas ja taloudellinen toimintamalli ja toteuttaa mahdollisimman laaja kokeilu sen toimivuudesta. Hankkeessa valmisteltiin myös teknologiasuositus silmäterveyden palveluiden digitalisoimiseksi.
Pilottiin osallistui 2116 optikkoliikkeiden asiakasta Suomessa. Osallistujat valikoituivat satunnaisesti n. 20 000 asiakkaan virrasta. Lääkärindiagnooseja tehtiin optikon epäilyn pohjalta 1745.
Optikon epäily oli aiheellinen ja lähettäminen jatkotutkimuksiin silmälääkärin mielestä perusteltua 92 prosentilla diagnosoiduista. Oikeaan tautiryhmään optikon epäily osui yli 88-prosenttisesti. Parhaiten optikko tunnisti kaihin. Silmälääkärin diagnoosin sai 93,6 % niistä, joilla epäiltiin kaihia. Glaukoomaepäilyissä optikon osumatarkkuus oli yli 75 %.
”Esimerkiksi glaukooman aiheuttamien näkövaurioiden eteneminen voidaan usein pysäyttää, jos tauti todetaan varhaisessa vaiheessa”, kertoo Näkemisen ja silmäterveyden toimialan toimitusjohtaja Panu Tast. ”Optikoiden osaaminen ja jo olemassa oleva valtakunnallinen optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen kannattaa ottaa tehokkaaseen käyttöön. Se mahdollistaa ihmisten auttamisen ajoissa.”
Diagnoosin tekee aina lääkäri, niin myös uudessa ehdotetussa mallissa. Näin potilasturvallisuus säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Uudella mallilla silmä- ja muita sairauksia saadaan kuitenkin paremmin ja entistä aiemmin kiinni. NÄE ry:n alustavan arvion mukaan palvelumalli, jossa mm. hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden seurantaa siirrettäisiin osin optikoille, toisi yhteiskunnalle lähes 50 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Monet silmäterveydenhoidon toimenpiteet ovat edullisempia optikon tekeminä.
”Nyt on oikea hetki siirtyä eteenpäin nykyisestä silmäterveydenhoidon mallista, joka on epäyhtenäinen, kallis ja kansalaisia eriarvoistava”, sanoo Tast. ”Silmäterveys tulee sote-uudistuksessa järjestää suunterveydenhoidon tapaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksenmukainen työnjako vaikuttaa merkittävästi palvelumallin toimivuuteen. Nykyisessä mallissa hukataan suuri potentiaali, kun optikoiden kykyä havaita poikkeamia silmäterveydentilassa ei hyödynnetä täysillä.”
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi
Projektijohtaja Ossi Numminen, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 0850 777, ossi.numminen@www.naery.fi
Tutustu Tekes-hankkeen loppuraporttiin tästä
