Suomalaisille on jatkossakin taattava nopea, tehokas ja turvallinen hoitopolku
Eilen julkistetussa sotea koskevassa lakiluonnoksessa on paljon hyvää; se mm. mahdollistaa pk-yritysten ja ammatinharjoittajien osallistumisen terveyspalveluiden tuotantoon, joka on myönteistä niin kuntien elinvoimaisuuden kuin kansalaisten saaman palvelun kannalta.
Silmäterveydenhuollon peruspalveluiden nykytilanne ja -rakenne on kuitenkin jäänyt luonnoksessa huomiotta. Jotta resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön, tulisi silmäterveydelle luoda itsenäinen, suora palveluväylänsä, johon on valmis malli olemassa suunterveydenhuollossa. Palvelun- ja hoidonsaannin helpottamisen sijaan palveluketjua ollaan nyt mutkistamassa.
Lakiluonnoksen mallissa asiakkaan polku kulkisi optikon tekemän silmäterveyslöydöksen jälkeen jatkossa aina sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Sosiaali- ja terveyskeskus voisi tuottaa toisessa vaiheessa myös itse erikoislääkäripalveluita, mutta se on velvoitettu tarjoamaan asiakkaalle myös maksuseteli, jolla tämä voi hakea palvelun myös muualta, esimerkiksi optikkoliikkeessä toimivalta silmälääkärivastaanotolta.
Nykyisin silmäterveyden peruspalvelut tuotetaan pääosin optikkoliikkeinä tunnettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden kautta; kaikkiaan 688:sta optikkoliikkeestä 619 eli noin 90 % tarjoaa myös silmälääkärin vastaanottopalvelut. Julkinen terveydenhuolto ei ole Suomessa koskaan tuottanut silmäterveyden peruspalveluita.
Optikkoliikkeissä optikon ja silmälääkärin vastaanotoilla asioi vuosittain 1,2 miljoonaa suomalaista. Taloustutkimuksen lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan asiakkaista kaksi kolmesta menee ensin optikon tutkimukseen. Kymmenen prosenttia optikolla käyneistä ohjataan edelleen silmälääkärin tutkimukseen optikon tekemän löydöksen perusteella, joustavasti useimmiten saman katon alla.
Uuden lakiluonnoksen ehdotuksen mukaan asiakas siirtyisi optikolta sosiaali- ja terveyskeskukseen, ja vasta sieltä maksusetelin turvin takaisin silmälääkärille. Asiakkaan kannalta uuden mutkan lisääminen on täysin järjetöntä.
Vastaavaa kokeiltiin Norjassa terveydenhuoltoreformin yhteydessä. Järjestely purettiin vuonna 2007. Käytäntö todettiin kasvaneen hoitoviiveen vuoksi potilasturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi. Se aiheutti yli 30 000 tarpeetonta yleislääkärikäyntiä vuosittain, kun asiakkaat hakivat optikkokäynnin jälkeen omalääkäriltään maksusitoumuksia silmälääkäriin pääsyä varten. Samaa virhettä ei pidä tehdä Suomessa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi
