Vuoden Optikko -tunnustus myönnettiin tänä vuonna suomalaista optometristikoulutusta merkittävästi kehittäneelle Robert Anderssonille. Tunnustuksen myönsivät NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry.
Minkä itse nostaisit keskeisimmäksi tunnustukseen vaikuttaneeksi tekijäksi?
Kansainvälinen yhteistyö ja yhteistyön kehittäminen Suomen ja muiden maiden, etenkin Yhdysvaltojen välillä. Rajojen rikkominen. Kuten palkitsemisperusteluissakin todettiin, samankaltaisella osaamisella voidaan viedä eteenpäin koko näkemisen ja silmäterveyden toimialaa Suomessa.
Toimit kouluttajana Yhdysvalloissa ja Suomessa olet vienyt alan koulutusta eteenpäin. Miksi kansainvälinen yhteistyö on niin tärkeää?
Optometrian osaaminen on vielä ”tuontitavaraa”. Osaamisen taso on tällä hetkellä korkeimmillaan Yhdysvalloissa ja Englannissa. Yliopisto, jolle teen töitä, on tarjonnut suomalaisille eritasoisia akateemisia koulutuksia, joista pisimmät tutkintoon johtavat koulutukset ovat optometrian maisteri ja tohtoriohjelmat. Lisäksi yliopistomme tarjoaa sertifikaattikoulutuksia, jotka ovat suunniteltu tietyille osaamisen erikoisalueille. Esimerkiksi maaliskuussa järjestetään yliopistomme silmäklinikalla Philadelphiassa silmien sisäosien tutkimiseen erikoistava koulutus. Suomalaisia on saatu mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja koulutuksiin. Kansainvälistymien on lisännyt osaamista ja siten alamme kehitystä merkittävällä tavalla.
Valmistelet tällä hetkellä myös omaa väitöskirjaa biolääketieteen alalta Philadelphian Salus Universityssä Pennsylvaniassa. Kertoisitko siitä jotakin?
Tutkimukseni koskee vanhainkotien silmäterveydenhuoltoa ja kliinisen tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkaistaan parhaillaan. Kyseessä on maailman suurin vanhainkotitutkimus, jossa kaikille potilaille on suoritettu kokonaisvaltainen näkemisen ja silmäterveyden kliininen tutkimus. Potilaiden silmätautien esiintyvyyttä ja näkötietoja verrataan Yhdysvaltojen samanikäiseen vanhuspopulaatioon sairaskotien ulkopuolelta. Silmätautien ja näkökyvyn alentumisen sekä sokeuden esiintyvyydet näyttäisivät tutkimuksen mukaan olevan poikkeuksellisen korkeita vanhainkodeissa. Kirjallisuudesta löytyy vahvaa näyttöä siitä, että sama ongelma esiintyy myös muualla kansainvälisesti. Uskon, että näitä tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla, esimerkiksi Suomessa.
Optinen ala on muuttunut nopeasti. Miten näet tämän muutoksen?
Olen ollut alalla jo pitkään, yli 22 vuotta ja ala on muuttunut kaupallisesta ja teknisemmästä ammatista kliinisempään suuntaan hyvin voimakkaasti. Myös oma työni tukee alan muutosta, kliinisempään suuntaan.
Työskentelet myös perheyrityksessänne Lautta Optiikassa vastaten yrityksen kliinisistä palveluista. Miten aikasi riittää kaikkeen tähän?
Ajankäyttö täytyy jakaa huolellisesti eri asioiden välillä hieman kuin koululukujärjestyksen mukaan. Myös urheilu, etenkin nyrkkeilyharrastus, auttaa jaksamaan. Työ eri mantereilla ja aikaerosta selviytyminen edellyttää kovaa kuntoa. Lisäksi kolmen lapsen perheessä riittää touhua ja tohinaa.
Vuoden Optikko Robert Andersson
• Vastaa Lautta Optiikan ja sen yhteydessä toimivan Lauttasaaren Silmälääkärikeskuksen kliinisistä palveluista
• Valmistunut optikoksi Suomessa v.1998 ja kliinisen optometrian maisteriksi Yhdysvalloissa vuonna 2010
• Vapaa-ajan täyttää kolmilapsinen perhe sekä harrastukset, joista nyrkkeily on tärkein
