Tulevaisuudessa optikon näöntarkastukseen tulevan asiakkaan ei ehkä tarvitsekaan kävellä Suomessa läpi tuulen ja tuiskun, vaan näön voi tarkastaa kätevästi kotona tietokoneen ruudun ääressä. Tämä on totta jo Yhdysvalloissa, jossa Opternative-niminen yritys tekee näöntarkastuksia verkossa. Chicagolainen vuonna 2012 perustettu Opternative kertoo online-näöntarkastuksen olevan vaivattomin tapa tarkastuttaa näkö ja saada silmälasimääräys. Tarvitaan vain tietokone ja matkapuhelin, ja näkö voidaan tarkastaa ajasta ja paikasta riippumatta. Opternative lupaa ajan ja rahan säästöä.
Opternativen menetelmässä kännykkä toimii kauko-ohjaimena, jolla esimerkiksi tehdään valinta tietokoneen ruudulle ilmestyvistä kirjaimista optikon kirjaintaulun tapaan. Ääniopastus ohjaa askel askeleelta tarkastuksen läpi. Jokainen testi käy läpi silmälääkärin hyväksynnän. Opternativekin korostaa, että näöntarkastus ei korvaa lääkärin suorittamaa silmän terveyden tarkastusta.
Online-näöntarkastus on hyväksytty vasta osassa Yhdysvaltojen osavaltioita. Opternativen kaltaisten teknologiakehittäjien tarjoamat ratkaisut herättävät väistämättä joukon kysymyksiä. Voivatko viranomaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset luottaa potilaiden ja uusien digitaalisten palveluiden tarjoajien kykyyn tuottaa laadukkaita tuloksia? Mitkä mahdollisuudet digitalisaatiolla olisi vähentää sairaanhoitokuluja? Ja etenkin, mikä merkitys vastaavalla teknologialla voisi olla maissa, joissa esimerkiksi näöntarkastus ei ole jokaisen ulottuvilla?
Terveystarkastus taskussa?
Varmasti tulevaisuudessa yhä suurempi osa terveydenhoitokontakteista toteutuu kotoa käsin tai omalla mukana kulkevalla laitteella. Mitä esimerkiksi voit jatkossa tehdä omalla matkapuhelimellasi? Kansalaisen ei välttämättä tarvitse hakeutua terveyspalveluihin, vaan ne ovat osa arjen digitaalista ympäristöä. Yksittäisen potilaan rooli oman hoitonsa asiantuntijana vahvistuu digitalisaation myötä. Suomella olisi hyvät mahdollisuudet ottaa vahva rooli yhdistämällä digitalisaation osaamista, teknologiaa ja terveystarpeita uudella tavalla. Vaikka potilaiden tiedot on saatu sähköiseen muotoon, on monien teknologiaratkaisujen hyödyntämiseen arjessa silti vielä matkaa. Kasvokkain kohtaamisen tarve ei poistu kokonaan.
Ammattilaisen omin käsin tekemän potilaan tutkimisen ja henkilökohtaisen tuntemisen kautta tuottama tieto on tuskin koskaan täysin korvattavissa. Yhä suositumpi itsediagnoosi voi herättää myös tarpeettomia huolia terveissä ihmisissä. On myös arvioitu, että itseään tarkkailevat eniten varakkaat, terveydestään kiinnostuneet ihmiset. Terveyserojen kaventaminen edellyttäisi siten ratkaisuja, jotka houkuttavat myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevia.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etänä, esimerkiksi videovälitteisesti internetyhteyden kautta annetut terveydenhuollon palvelut ovat yleensä verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin. Etäpalvelua tarjoavan terveydenhuollon ammattihenkilön on kuitenkin arvioitava huolellisesti, sopiiko annettava palvelu etänä toteutettavaksi ja soveltuvuus on arvioitava aina myös potilaskohtaisesti. Lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut tarkemmat ohjeet etäpalvelujen tuottamiseen liittyen.
