Näe2017-koulutuksen luennot, näyttely ja workshopit keräsivät yhteensä 562 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista Helsingin Messukeskukseen 14.–15.1. Erityiskiitosta sai käytännönläheinen luentotarjonta, jossa niin kansainväliset kuin kotimaiset asiantuntijat pohtivat alan muutoksia ja sen mahdollisuuksia.
Uusi Näe2017 kertoi alan uudistumisesta
Uudistuneet Optometriapäivät jatkoivat siitä, mihin Optikko 2.0 viime vuonna jäi. Välissä on ehtinyt tapahtua paljon – tänä vuonna koulutuksen takana vaikutti vahvempi verkosto, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala. Laajentuminen näkyi myös tapahtuman uudessa Näe2017-nimessä.
NÄE ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Palmu kertoi, että ensimmäistä kertaa koulutuksen teemoina olivat kaikki kolme: terveys, optometria ja kauppa.
– Alamme käy läpi paljon muutoksia, joista emme tiedä pikkutarkasti vielä kaikkea. Uskon, että tulemme olemaan tyytyväisiä lopputuloksiin. Menneeseen emme voi palata, Palmu sanoi avauspuheessaan.
Näe2017 keskittyi tänä vuonna käytännön tekemiseen. Puheenvuoroissa avattiin mm. optikko-silmälääkäriyhteistyötä ja käännettiin sote-asioita suomeksi. Koulutuksessa oli paljon uutuuksia, kuten case-esimerkkeihin pohjautuva Katse käytäntöön -luentosarja ja 32 workshoppien ryhmäkoulutusta.
Kaupan puolen luennoilla tietämystään jakoivat mm. startup-guru Sami Kuusela ja yritysten some-asiantuntija Veera Papinoja. Oman makunsa koulutukseen toivat kansainväliset huippuluennoitsijat. Kumppanijärjestäjä Suomen Piilolasiseura lennätti Näe2017-päiville William A. Monacon Salus-yliopistosta ja Svein Tindlundin Pennsylvanian yliopistosta
Meistä tulee sote-ajan optikkoja
Nykyoptikko painii hyvin erilaisten haasteiden kanssa kuin ennen. Yksi niistä on lisääntyvä älylaitteiden käyttö.
– Digiajan silmäongelmat yleistyvät koko ajan. Silmät väsyvät ja kuivuvat lyhytaaltoisen valon ja kohdistamisen takia, kertoo Metropolia Ammattikorkeakoulun optometrian lehtori Juha Päällysaho.
Monipuolisesti näöntutkimuksen, optiikan ja kliinisen optometrian alalla työskennelleen Päällysahon mukaan optikoiden tulisi kiinnittää erityishuomiota silmän rakenteen tutkimiseen, varsinkin silmien etuosaan. Alan teknologian kehittyessä herääkin kysymys, onko subjektiiviselle näöntutkimukselle enää sijaa.
– Tutkimuslaitteet eivät koskaan korvaa ihmistä, Päällysaho sanoo. Hän muistuttaa, että asiakkaan tuntemukset ja erilaisten vaihtoehtojen vertailu on optikon työssä tärkeää. Näöntutkimus ei ole koskaan objektiivista. Nykyisin on esimerkiksi syytä yhä enemmän keskustella asiakkaan kanssa hänen digilaitteiden käyttötavoista ja -ajoista.
Rakenteisen kirjaamisen opit käytäntöön
Yksi alan muutoksista on koskettanut tietojen kirjaamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi koodistopalvelimelle optometrian tietorakenteen ja sisällöt. Ne on tarkoitettu optikko-ohjelmistojen kehittäjien käyttöön. Viime kesänä rakenteisesta kirjaamisesta valmistui ensimmäinen optikoille tarkoitettu käytännön opas.
– Kansissa on 1,5 vuoden työ, kertoo opasta tekemässä ollut Metropolian lehtori ja Optometrian Eettisen Neuvoston jäsen Satu Autio. Hän kertoi puheenvuorossaan kirjaamisen perusasiat ja kehotti tutustumaan oppaaseen. Kanta-liittymisen jälkeen kaikissa optikko-ohjelmistoissa tietoja käsitellään oppaan mukaisesti.
– Tärkeintä on asiakas. Siksi tiedon pitää olla kaikille tunnistettavassa muodossa. Optometrian rakenteisen kirjaamisen oppaaseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa naery.fi.
Opiskelijat:
”Näkee paljon tuttuja ja voi verkostoitua alan ihmisten kanssa”
Metropolian opiskelijat Aino Ahokas, Annika Haavisto ja Ville Varmavuo olivat ensimmäistä kertaa mukana Optometriapäivillä. He auttoivat tapahtuman järjestelyissä ja pääsivät myös viikonlopun
luennoille. Koulutusaiheista erityisesti lapsen näköhaasteet kiinnostivat kaikkia. Parasta tapahtumassa on kuitenkin sen sosiaalinen puoli.
– Optometriapäivät on kiva tapahtuma – täällä näkee paljon tuttuja ja pääsee verkostoitumaan alan ihmisten kanssa.
Näe2017-päivien järjestelyissä auttoi yhteensä 20 opiskelijaa. Lämmin kiitos kaikille!
Workshopit – toivottu uutuus!
Workshop-koulutukset antoivat runsaasti käytännön tietoa. Näe2017-päivien käytännöllisyysteema näkyi myös uusissa workshop-pienryhmäkoulutuksissa. Niiden aiheet sivusivat Näe2017- päivien kattoteemoja, ja niissä käsiteltiin mm. kuivasilmäisyyttä, silmänpohjan kuvantamista SOL-tekniikalla ja asiakastyytyväisyyttä.
Workshop-ryhmiä kokoontui viikonlopun aikana yhteensä 32, ja niille osallistui kaikkiaan 44 kouluttautujaa. Workshoppeja järjestivät eri näkemisen ja silmäterveyden ammattilaiset ja yritykset.
Kävijät olivat tyytyväisiä pienkoulutuksiin. Ne olivat selkeitä ja informatiivisia, erityisesti Hoyan workshopin kokeilumahdollisuutta kiiteltiin. Kokonaisuudessaan pienryhmäkoulutukset olivat monen mielestä tapahtuman toivottu uutuus. Workshopeista sai myös koulutuspisteitä.
Workshopit todettiin pääosin toimiviksi, ainoastaan taustahäly koettiin välillä häiritseväksi. Myös aikataulu kävi välillä liian tiukaksi. Puoli tuntia riitti hyvin koulutukselle, mutta aikaa kysymyksille ja eteenpäin rientämiselle ei juuri ollut. Ensi vuoden workshop-koulutuksiin osallistujat toivoivat mukaan otettavia materiaaleja.
