Tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit rasittavat silmiämme. Yhdysvalloissa toteutettuun tutkimukseen vastanneista yli 60 prosenttia kärsi silmien väsymisestä useammin kuin kerran viikossa, ja yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa apua sen vuoksi, että vuoropuhelu optikon kanssa on puutteellista.
Silmiämme ei ole tarkoitettu tuijottamaan digitaalisia näyttöjä koko päivää, mutta silti monet meistä käyttävät tietokonetta, älypuhelinta ja tablettia tuntikausia joka päivä. Tämän seurauksena monet kärsivät väsyneistä ja aroista silmistä ja jopa päänsärystä, mitkä ovat oireita silmien digitaalisesta kuormituksesta. Vaivat ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella ajan mittaan.
Liiallisen tietokonetyöskentelyn aiheuttamista näkö- ja silmäongelmista käytetään nimitystä näyttöpäätenäköhäiriö (CVS eli Computer Vision Syndrome). Rakkaalla lapsella on kuitenkin monta nimeä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa väsyneistä silmistä tai digitaalisesta silmien rasittumisesta käytetään nimitystä astenopia. Astenopia viittaa useisiin oireisiin, joista ihminen kärsii katsellessaan jotakin – usein pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Vaikka silmien rasittuminen tuntuukin usein kivuliaalta, se ei aiheuta pysyviä silmävaurioita. Oireita ovat sumea näkö, kuivat ja ärtyneet silmät, silmien väsyminen, niskakivut ja päänsärky.
Astenopiaa on kuvattu kirjallisuudessa kattavasti mutta silti melko vähän liittyen digitaalisten laitteiden käytön leviämiseen. Siksi Indianan yliopiston optometrian laitoksen yhdysvaltalaistutkijat Dawn Meyer ja Pete Kollbaum tutkivat hiljattain, kuinka yleistä silmien väsyminen todellisuudessa on. 60 prosenttia kärsii silmien väsymisestä useammin kuin kerran viikossa
609:ltä iältään 18–39-vuotiaalta henkilöltä, jotka eivät käyttäneet moniteholaseja tai kovia piilolinssejä, kysyttiin, kuinka usein he kokevat silmien väsymistä, joka määritellään seuraavasti: ”Silmien väsyminen on fyysisesti epämiellyttävä tunne, jota koet silmissäsi vietettyäsi päivän kuluessa aikaa digitaalista näyttöä, esimerkiksi tietokoneen näyttöä tai älypuhelinta, katsellen.” Tämän määritelmän pohjalta yli neljännes (27,5 prosenttia) henkilöistä vastasi, että he kokevat silmien väsymistä vähintään kerran päivässä, ja yli 60 prosenttia vastasi kokevansa sitä useammin kuin kerran viikossa. Vain 12 prosenttia kärsi silmien väsymisestä harvemmin kuin kerran kuukaudessa.
Mitä optikko voi tehdä?
Yhdysvaltalaisen The Vision Councilin vuonna 2016 toteuttama tutkimus osoittaa, että silmien väsymisen ja digitaalisten laitteiden käytön välillä on selkeä yhteys. Yli yhdeksän kymmenestä henkilöstä, jotka kärsivät silmien väsymisestä, käyttää digitaalisia laitteita vähintään kaksi tuntia joka päivä. Optikon näkökulmasta on huolestuttavaa, että tutkimuksen mukaan 90 prosenttia henkilöistä ei keskustele optikkonsa kanssa digitaalisten laitteiden käytöstä. Moni asia viittaakin siihen, että monet aliarvioivat sen, kauanko he todellisuudessa käyttävät esimerkiksi älypuhelinta ja millaisen näkö- ja silmäongelmien riskin se aiheuttaa.
The Vision Councilin tutkimuksen mukaan kannattaa myös panna merkille, ettei 27 prosenttia tiedä esimerkiksi erityisistä tietokonelaseista, jotka voivat suojata silmiä digitaaliselta kuormitukselta. Monet siis kärsivät eriasteisista silmien väsymisestä johtuvista oireista, ja silti harvat
asiakkaat kertovat huolistaan ja oireistaan optikolleen. Optikeren kysyikin sen vuoksi Pete Kollbaumilta, miksi hänen käsityksensä mukaan niin harvat asiakkaat kertovat silmien väsymisen aiheuttamista oireista optikolleen.
”Siihen on varmastikin useita syitä. Arvelisin potilaiden luulevan, että se on ”normaalia” ja/tai että sille ei voi tehdä mitään. Uskoisin syynä olevan se, että jos olemme tottuneet näkemään tai tuntemaan tietyllä tavalla, vasta koettuamme jotakin muuta tajuamme, että asiat voisivat olla toisin. Esimerkiksi likinäköiset lapset eivät tienneet ennen ensimmäisten silmälasiensa saamista, että heidän kuuluisi erottaa puiden lehdet. Toiveena on, että jos me silmäasioiden ammattilaiset osaamme kysyä erikseen sitä, mitä asiakkaat kokevat, voimme auttaa heitä paljon paremmin ongelmien laadusta riippumatta.”
Miten vuoropuhelua voi lisätä?
Monet asiakkaiden ongelmista olisivat ratkaistavissa paremmalla vuoropuhelulla. Miksi sitten optikot eivät Peter Kollbaumin mukaan osaa esittää oikeita kysymyksiä?
”Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Uskon, että se on teoriassa helppoa, mutta luulisin, että me, minä itse mukaan luettuna, yritämme liikaa kiirehtiä, ja siksi meillä on luontainen taipumus suorittaa ongelmakeskeisempi tutkimus, jossa keskitymme esittämään kyllä-/ei-kysymyksiä ja pureutumaan niihin ongelmiin, joista potilas kertoo ja jotka
tiedämme osaavamme ratkaista. Mutta kun mahdollisuutemme auttaa ovat parantuneet, on muita kysymyksiä, joita meidän on esitettävä. Meidän pitäisi esittää enemmän avoimia kysymyksiä, jotka ulottuvat opiskeluaikana omaksumaamme ”jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä” -filosofiaa laajemmalle, jolloin riskinä on, että tutkimus pitkittyy ja saamme lisää ongelmia ratkaistavaksi.
Voisimme esimerkiksi esittää seuraavan kaltaisen kysymyksen: ”Tuntuvatko silmäsi ja/tai piilolinssisi sinusta päivän mittaan niin pitkään miellyttäviltä kuin toivoisit?”
”Silmien väsymisen osalta meidän on mielestämme ensin opittava tuntemaan syitä, vaikutuksia, yhteyksiä ja mahdollisia hoitoja, ja tarvitsemme paljon enemmän tietoja. Ehkä meillä kuitenkin on nyt ensimmäisen kerran riittävästi loogista ja järjestelmällistä tietoa, jotta voimme tehdä jotakin asiakkaidemme oireille. Joten toivottavasti pystymme ehkä ratkaisemaan ongelmia, joista asiakkaamme eivät ehkä itse olleet tietoisia, sitä mukaa kuin perehdymme tarkemmin silmien väsymiseen, uusia tehokkaita tuotteita tulee saataville ja opimme esittämään oikeita kysymyksiä. Vaikka avoimet kysymykset voivat pitkittää tutkimuksia ja saatamme saada ratkaistavaksi useampia ongelmia, meillä on kuitenkin samalla mahdollisuus ylittää asiakkaiden odotukset ja lisätä heidän tyytyväisyyttään.”
Pete Kollbaum on Indianan yliopiston optometrian laitoksen lehtori ja prodekaani ja Borish Center for Ophthalmic Researchin johtaja. Pete
Kollbaum on julkaissut useita artikkeleja ja saanut lukuisia palkintoja.
TEKSTI MORTEN RAVN, MR KOMMUNIKATION
