Arvosta suurimman osan muodostaa hyvässä kasvussa oleva optisen alan vähittäiskauppa. Yksityisten silmäterveyspalveluiden arvoksi arvioidaan lähes neljännesmiljardi euroa. Yhä vaativammiksi muuttuvat näkemisen tarpeet kaikissa väestöryhmissä ja väestön ikääntyminen luovat alalle hyvät tulevaisuudennäkymät.
Näkemisen ja silmäterveyden kokonaismarkkinan arvo vuonna 2016 oli 556 miljoonaa euroa. Siitä suurimman osan, lähes 58 prosenttia, muodosti optisten tuotteiden ja palvelujen vähittäiskauppa, jonka arvo oli yli 320 miljoonaa euroa. Yksityisten silmäterveyspalveluiden arvo oli 236 miljoonaa euroa.*
Vuosi 2016 on ensimmäinen vuosi, jolta Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry julkaisee koko toimialamarkkinaa koskevan arvion, kun se tähän saakka on seurannut vain optisen alan vähittäiskauppaa. ”Silmäterveysmarkkinan seuraaminen kokonaisuuden osana on tullut ajankohtaiseksi sote-uudistuksen vuoksi, koska markkina liittyy erottamattomasti edustamiemme yritysten liiketoimintaan. Silmäterveyspalveluiden markkinan kehittymisen ja tulevaisuuden suuntien ymmärtäminen on toimialan yrityksille tärkeää”, kertoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Yksityisistä silmäterveyspalveluista suurimman osan, 64 prosenttia eli 151 miljoonaa euroa, muodostavat ns. valinnanvapauspalvelut. Valinnanvapauspalveluilla tarkoitetaan tutkimus- ja hoitopalveluita, jotka sote-uudistuksen seurauksena ovat avautumassa myös yksityisten toimijoiden tuotettaviksi. Sellaisia ovat mm. kaihin, glaukooman, diabeteksen ja silmän ikärappeuman tutkimukseen ja hoitoon liittyvät palvelut.
Reilun neljänneksen muodostavat silmälääkärin vastaanottopalvelut, joiden arvo oli lähes 64 miljoonaa euroa. Suomessa yksityisiä silmälääkäripalveluita tarjotaan usein optisen alan myymälän yhteydessä, joten suurin osa silmälääkärivastaanottokäynneistä tehdään optikkoliikkeiden tiloissa.
Instru Optiikan toimitusjohtaja Catarina Fagerholm korostaakin elinvoimaisen optikkoliikeverkoston merkitystä silmäterveyspalveluiden saatavuudelle. ”Menestyvä silmälasikauppa ja laaja optisten tuotteiden ja palveluiden myymäläverkosto mahdollistavat jatkossakin toimivat ja laadukkaat silmäterveyspalvelut myös seuduilla, joilla niitä ei muuten olisi”, Fagerholm muistuttaa.
Optisen alan vähittäiskauppa oli hyvässä kasvussa vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Se kasvoi 4,4 prosenttia vuodentakaisesta. Kaupan arvo oli lähes 83 miljoonaa euroa.
Silmälasien kaupan liikevaihto kasvoi lähes viisi prosenttia. Niitä myytiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 273 000 paria, yli 63 miljoonalla eurolla. Silmälasien keskihinta kasvoi muutamalla prosentilla 268 euroon. Tulokseen vaikutti erityisesti moniteholasien hyvin kehittynyt myynti. Niiden liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia, ja myös myyntimäärä ylsi lähes kuuden prosentin kasvuun.
Piilolasien kaupan volyymi kasvoi lähes 17 prosenttia ja liikevaihtokin yli 11 prosenttia lähes kuuteen miljoonaan euroon. Myös laatuaurinkolasien kaupan volyymi kasvoi 8,5 prosenttia.
”Piilolinssien myynnin hyvä kehitys kertoo siitä, että niitä ostetaan moniin eri tarkoituksiin ja esimerkiksi harrastuskäytössä piilolasit kasvattavat suosiotaan. Aurinkolasien merkitys muotiasusteena kasvaa koko ajan, ja niitä myydään yhä enemmän myös vahvuuksilla”, Panu Tast sanoo. ”Kuluttajien satsaukset näkemistä tukeviin tuotteisiin ovat monipuolistuneet, ja tuotteiden potentiaalin elämänlaadun parantajana löytää yhä useampi.”
Optisen alan vähittäiskaupan tilastoinnin tekee tutkimuslaitos GfK ja se perustuu suoran kassajärjestelmätiedon käyttöön. *Yksityisten silmäterveyspalveluiden markkinaa koskeva arvio perustuu Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Näe ry:n tietoihin.
Lisätietoja:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry,
p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi
Catarina Fagerholm, toimitusjohtaja, Instru Optiikka Oy,
p. 0500 566255, catarina.fagerholm@instru.fi
Linkki koko aineistoon:
