HUS Silmätautien klinikan karsastusyksikössä lääkärit ja ortoptistit tekevät sujuvaa yhteistyötä. Moniammatillinen hoitotiimi hoitaa HUS-alueen potilaiden lisäksi myös muun maan ongelmallisimmat karsastustapaukset ja toimii samalla myös konsultaatiopoliklinikkana. Yksikössä tiivistä yhteistyötä ovat tottuneet tekemään muun muassa osaston vastuulääkäri Laura Lindberg ja ortoptisti Mikaela Höglund.
Silmien yhteistoiminnan häiriöstä eli karsastuksesta kärsivät kaikenikäiset. Häiriössä vain toinen silmä on suunnattu oikein havaintokohteeseen, mikä voi aiheuttaa paitsi hankaluutta katselemisessa ja näkemisessä, myös haasteita oppimisessa.
– On lukuisia erilaisia karsastuksia, joista osa esiintyy vain lapsilla tai lapsuudessa ja osa vain aikuisilla esimerkiksi muihin sairauksiin liittyen. Tärkeintä on kokonaisuuksien näkeminen ja oikea-aikainen hoito, kertovat Lindberg ja Höglund.
Useissa tapauksissa karsastusta voidaan hoitaa silmä- tai prismalaseilla tai silmän liikuttajalihaksiin kohdistuvalla leikkauksella. Apuna voidaan käyttää myös ortoptisia hoitoja ja harjoitteita.
– Karsastuksen hoidon yksi kulmakivistä on paras mahdollinen näöntarkkuus, joten ajantasaiset silmälasit ovat tärkeät. Prismalaseilla hoidetaan puolestaan yhteisnäön häiriötä eli kaksoiskuvia, mikäli karsastus on pieni. Meidän karsastusyksikössä potilaita hoidetaan usein kirurgisesti, ortoptisen hoidon ja harjoitteiden osuus on vähäisempää,
jatkaa Lindberg.
Toimiva hoitopolku hyödyttää kaikkia
Kaikki potilaat tulevat karsastusyksikköön lääkärin lähetteellä. Yksikössä potilaan hoitopolku alkaa useimmiten ortoptistin tapaamisesta, jossa potilaalle tehdään perusteellinen ortoptinen tutkimus. Tämän jälkeen potilas siirtyy karsastuslääkärille, joka tekee tarvittavat täydentävät lisätutkimukset, määrittää diagnoosit ja päättää jatkotoimenpiteistä. Usein potilaan tie vie saman vastaanottokäynnin aikana takaisin ortoptistille tai optikolle esimerkiksi Fresnelprismakalvon asennukseen.
– Moniammatillinen yhteistyö on täysin oleellinen osa karsastuspotilaan hoitoketjua HUS:ssa. Se toimii yksikössämme erinomaisesti, toteavat Lindberg ja Höglund.
Toimivasta yhteistyöstä ja hoitopolusta on hyötyä sekä potilaalle että hoitotiimille. Potilas saa parasta mahdollista hoitoa ja tulee tutkituksi perusteellisesti. Hoitohenkilökunta säästää aikaa ja resursseja.
– Karsastuspotilaan tutkiminen ortoptistin vastaanotolla vie reilusti aikaa, joten alustavasti tutkittu potilas ja mitattu karsastus nopeuttavat silmälääkärin työtä, kertoo Lindberg.
– Ortoptistina on puolestaan hienoa antaa panoksensa tutkimuksiin, jotka merkittävästi vaikuttavat diagnosointiin ja hoidon suunnitteluun. Voimme olla varmoja, että potilas on hyvissä käsissä jatkohoitoa ajatelleen, jatkaa Höglund.
Potilaiden hoidon lisäksi karsastusyksikön ammattilaiset tarjoavat konsultaatioapua muiden sairaaloiden karsastuslääkäreille, muiden erikoisalojen lääkäreille ja yksityisille silmälääkäreille.
– Potilaat tarvitsevat ajoittain useamman erikoisosaajan tietotaitoa sairautensa hoitoon, jolloin lääkärit voivat pyytää apuamme. Me puolestamme konsultoimme ajoittain muiden erikoisalojen, esimerkiksi neurologian tai neurokirurgian lääkäreitä potilaan hoitoon liittyen. Yhteistyötä tarvitaan yli ammattirajojen, toteavat Lindberg ja Höglund.