Eduskunta on saanut hallitukselta esityksen sote-palveluiden valinnanvapaudesta. Esitys on näkemisen ja silmäterveyden kannalta monelta osin hyvä ja siinä on korjattu useita luonnoksissa olleita puutteita. Suurin haaste liittyy edelleen asiakkaan joustavaan ohjaukseen optikolta silmälääkärille.
Silmälääkäripalveluihin pääsee jatkossa yhteiskunnan kustannuksella vain oman sote-keskuksen kautta, ei suoraan optikolta. Kokonaan yksityinen silmälääkäri voi kuitenkin lähettää potilaansa kiireettömään, asiakassetelillä toteutettavaan hoitoon suoraan maakunnan liikelaitokseen. Asiakas voi setelin avulla esimerkiksi leikkauttaa kaihinsa haluamallaan klinikalla. Muutos on merkittävä. Nyt yksityisillä silmäklinikoilla leikataan 62 000:sta kaihitapauksesta vain 12 000. Valinnanvapauden myötä kaihiin liittyvät markkinat siis avautuvat aidosti.
Optikkopalveluille hallituksen esitys tuo asiakassetelin kautta silmälaboratoriotutkimukset, kuten näkökenttätutkimuksen ja silmänpohjakuvauksen asiakkaan itsensä valittaviksi. Asiakassetelillä voi saada yksityiseltä palveluntuottajalta yksittäisen palvelun tai useita palveluita tiettyyn rahamäärään asti. Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sote-keskus tuottaisi itse samoja palveluja. Myös maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi niissä palveluissa, joissa maakunta on päättänyt ottaa setelin käyttöön.
Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta. Sote-keskus tai maakunnan liikelaitos vastaa palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista myös silloin kun asiakasseteli on käytössä.
Hyvä Kanta-kunto auttaa hyödyntämään soten mahdollisuudet
Koko julkinen terveydenhuolto on liittynyt potilastiedon arkistoon. Yksityisen terveydenhuollon käyttöönotot ovat käynnissä parhaillaan.
– Tällä hetkellä 108 yksityistä toimijaa on liittynyt Kantaan, kertoo projektipäällikkö Tarja Räty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi potilastiedon arkiston on ottanut käyttöön esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö ja Työterveyslaitos. Puolustusvoimat sekä valtiolliset mielisairaalat liittyvät käyttäjiksi kevään aikana. Käytännössä huomattavasti suurempi määrä yksityisen terveydenhuollon yksiköistä on kuitenkin jo liittyneiden joukossa, sillä suuretkin terveyskonsernit näkyvät luvussa vain yhtenä liittyjänä. Esimerkiksi suun terveydenhuollon toimijoiden liittyminen on ollut käynnissä päättyvän kevään aikana.
– Syksy tulee olemaan suun terveydenhuollossa käyttöönottojen aikaa. Vuoden loppuun mennessä valtaosa julkisella puolella ja iso osa yksityisistäkin on liittynyt Kantaan. Yksityinen työterveyshuolto on jo hyvin laajasti Kannassa. Arkistoon on liittynyt myös paljon pieniä toimialoja, esimerkiksi kuntoutusalan yrityksiä ja muita yksittäisiä pientoimijoita.
– Silmäterveysalan osalta on realistista, että viimeistään vuoden loppuun mennessä toimialalla on tekniset edellytykset liittyä Kantaan, Räty arvioi.
Liittymisedellytysten lisäksi tarvitaan toimialan ja yritysten sisäistä koulutus- ja toimintamallien omaksumista.
– Alan vaihtelevat yritysrakenteet tuovat liittymisiin omat haasteensa. Vaatii myös yritysten omaa aktiivisuutta selvittää, mikä liityntämalli on yritykselle edullisin ja helpoin. Liittymisten jälkeen painopiste siirtyy
arkiston hyödyntämiseen.
– Uusien tietosisältöjen ja toimintojen määrittelyt ovat jo Kantapalveluiden osalta pääosin valmiina.
Silmäterveysalallakin alalla esimerkiksi optikon ja silmälääkärin välisten läheteja palautetoimintojen hyödyntäminen saadaan jatkossa käyttöön Kannan kautta. Ostopalvelut on myös mahdollista toteuttaa Kantapalveluiden kautta tämän vuoden aikana. Lisäksi kuluttajallekin
näkyvä ominaisuus on todistusten ja lausuntojen sähköistyminen ja välittäminen Kantapalveluiden kautta asianomaisille viranomaisille.
– Esimerkiksi jo kuluvan vuoden aikana toteutetaan Trafi-yhteistyö Kannan kautta. Ajoterveyteen liittyvät todistukset tallennetaan arkistoon ja ne voidaan välittää sähköisesti Trafiin. Asiakkaalle ei tarvitse siten enää tulostaa erillisiä todistuksia, vaan ajonäkökykyyn liittyvät lausunnot menevät suoraan sähköiseen asiointiin potilaan suostumuksella. Suurelle yleisölle keskeisin palvelu on Omakanta, jossa on joka kuukausi yli miljoona kirjautumista. Käyttäjiä on jo kaikkiaan yli 2 miljoonaa.
– Ne jotka Omakannan ovat löytäneet, käyttävät sitä säännöllisesti ja määrä on kasvussa. Omakanta on Kantapalveluiden paras markkinointi- ja motivointikeino kuluttajille. Terveystietojen lisäksi jatkossa myös esimerkiksi sosiaalihuollon tiedot tulevat sinne mukaan, Räty kertoo.
