Sote-uudistukseen sisältyvässä valinnanvapauslaissa on turvattava nopea hoitoonpääsy, oikea-aikainen hoito ja kaiken kokoisten yritysten markkinoillepääsy. Etäyhteyttä ja muita digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä mahdollisimman hyvän ja resurssitehokkaan hoidon takaamiseksi, ja koko valtakunnan kattavan palveluverkoston säilyttäminen on turvattava.
Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry sekä Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry pitävät tärkeänä sote-palveluihin suunniteltua asiakkaan valinnanvapautta ja arvostavat mahdollisuutta osallistua uudistus- ja kehitystyöhön. Hallituksen toukokuussa eduskunnalle antamassa ehdotuksessa valinnanvapauslaiksi on kuitenkin puute, johon tulee kiinnittää huomiota.
Lakiesityksestä ei ilmene, täytyykö asiakkaan käydä palveluntarpeen arvioinnissa sote-keskuksessa tai maakunnan liikelaitoksen toimipaikassa. Mikäli palveluntarve voidaan arvioida vain konkreettisen käynnin yhteydessä, lääkäriä tarvitsevien tai maakunnan maksamaan hoitoon oikeutettujen asiakkaiden hoitoonpääsy viivästyy. Terveydenhuollon resursseja hukataan, kun asiakkaat käyvät lääkärinvastaanotolla vain tullakseen ohjatuiksi toiselle palveluntuottajalle tai noutaakseen asiakassetelin.
Turhilta käynneiltä voidaan välttyä korjaamalla lakiehdotusta siten, että etäyhteyden käyttö palveluntarpeen arvioinnissa kirjataan lakiin; hyväksyttynä tapana tutkia ja hoitaa potilasta se on jo kirjattu. Etäyhteyden käyttö ei vaaranna potilasturvallisuutta. Esimerkiksi fysioterapeutti voi etäyhteyden avulla saada asiakassetelin asiakkaansa tarvitsemiin hoitokäynteihin tai optikko asiakkaansa tarvitsemaan silmälääkärikäyntiin.
”Lakia ei saa jättää tältä osin epäselväksi”, sanoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Pelkästään näkemisen ja silmäterveyden alalla kansalaiset joutuisivat tekemään optikon silmäterveyslöydösten perusteella 80 – 90 000 tarpeetonta sote-keskuskäyntiä vuosittain silmälääkäriin päästääkseen”, hän arvioi.
Optikkoliikkeissä tuotettuja silmäterveyspalveluja käyttää vuosittain 1,2-1,4 miljoonaa suomalaista. Yksityisten fysioterapiayritysten ja -ammatinharjoittajien vastaanotoille tehdään reilut viisi miljoonaa käyntiä vuodessa.
”Tuki- ja liikuntaelinvaivasta kärsivä asiakas voi halutessaan mennä hoitotarpeen arviointiin fysioterapeutin vastaanotolle omalla kustannuksellaan tai asiakassetelin halutessaan olla yhteydessä sote-keskukseen, josta hänet ohjataan suoraan fysioterapeutin vastaanotolle hoitotarpeen arviointiin ja oireen mukaiseen hoitoon”, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen kertoo kustannustehokkaasta ratkaisusta.
”NÄE ry ja FYSI ry kiinnittävät huomiota tärkeään asiaan. Asiakaslähtöinen palvelu edellyttää, että palveluntarve arvioidaan tehokkaasti”, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.
”Digitaaliset palvelut ovat laajemminkin tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuudesta. Samalla pienten ja keskisuurten yritysten olosuhteet huomioiva palveluiden digitalisointi on omiaan helpottamaan myös pienten tuottajien pääsyä markkinoille”, Neimala sanoo.
Väestön terveyspalvelut turvattava
Laaja terveydenhuollon lähipalveluverkosto takaa palvelut koko valtakunnan alueella, myös syrjäisemmillä alueilla, ja parantaa näin kansalaisten yhdenvertaisuutta. Ikääntyvä väestö tulee lähitulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän terveydenhuollon palveluita.
Suomen Yrittäjät katsoo, että sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapausesitys toteuttamalla voidaan saavuttaa maan hallituksen asettamat tavoitteet palveluiden tehostamisesta, kustannusten hallitsemisesta ja koko maan kattavien palveluiden turvaamisesta.
”Uudistuksen tavoitteet voivat kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että asiakkaiden valinnanvapaus toteutetaan pienten ja keskisuurten tuottajien markkinoillepääsyn turvaavalla tavalla”, huomauttaa Yrittäjien Neimala.
Suomen sosiaali- ja terveysalalla toimivista lähes 19 000 yrityksestä vain alle 30 on suuria. Alalla toimii yli 17 500 mikroyritystä ja 900 pk-yritystä. Koko valtakunnan laajuisen palveluverkoston ylläpitoon tarvitaan kaiken kokoisia yrityksiä.
Silmäterveyden ja näönhuollon peruspalvelut tuotetaan pääosin maan 680:ssä optikkoliikkeessä ja niiden yhteydessä toimivilla silmälääkärinvastaanotoilla, joita on lähes 620. Näkemisen ja silmäterveyden markkinan kokonaisarvo vuonna 2016 oli arviolta yli 550 miljoonaa. Yksityiset fysioterapiayritykset ja -ammatinharjoittajat tuottavat 80 prosenttia fysioterapiapalveluista. Yksityisen sektorin tuottaman fysioterapian liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
”Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat mielenterveyshäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle”, FYSI ry:n Salonen muistuttaa. Vuonna 2014 tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä yli 51 000 henkeä.
Pelkästään kaihileikkauksia tehdään jo nyt vuosittain yli 60 000 ja niiden määrän arvioidaan kasvavan kolmanneksella lähivuosina. Optikon palveluita taas käyttää valtaosa suomalaisista; suurin osa käyttää silmälaseja jossain elämänsä vaiheessa.
”On ensiarvoisen tärkeää, että asiakas saa oikea-aikaista hoitoa asiantuntevalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä ilman turhaa viivettä ja mahdollisimman lähellä kotia. Näin hän saa tarvitsemansa avun ja kuntoutuu työ- tai toimintakykyiseksi mahdollisimman nopeasti”, Salonen ja Tast summaavat.
Lisätietoja:
Antti Neimala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, p. 040 173 7007, antti.neimala@yrittajat.fi
Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, p. 040 749 8706, leila.salonen@fysi.fi
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry edustaa optikkoliikkeitä, yksityisiä silmäklinikoita sekä niitä palvelevia valmistajia, maahantuojia ja tukkukauppoja. NÄE ry vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, hoitaa alan viestintää sekä tuottaa tutkimustietoa ja koulutusta.
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry edistää fysioterapiaa ja kuntoutusta harjoittavien yritysten ja yksityisten ammatinharjoittajien ammatillisia ja lakisääteisiä etuja, osallistuu lakeja ja säädöksiä valmisteleviin työryhmiin, antaa lausuntoja ministeriöille ja eduskunnalle sekä edistää toiminnallaan alan ammattitaitoa ja yleistä arvonantoa.
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä.
