Optometria sai oman päänäkymänsä Kanta-järjestelmään. Terveydenhuoltoviranomaisten päätös vahvistaa optometrian asemaa Suomessa omana, itsenäisenä erikoisalanaan silmätautien, suunterveyden ja fysioterapian rinnalla.
Käytännössä silmälääkärit tekevät Kantajärjestelmässä merkintänsä ”SIL”-näkymään ja optikot ”OPT”-näkymään. Optometristin tekemät kirjaukset siirtyvät ja tallentuvat Kanta-palvelun Potilastiedon arkistoon.
– Valtaosa näöntutkimustiedosta on potilastiedoksi luokiteltavaa. Optikko kirjaa tiedot potilastietojärjestelmäänsä, joka on yhteydessä Kanta-palveluihin. Omasta ohjelmasta tiedot kopioituvat automaattisesti Kanta-arkistoon. NÄE ry on ollut mukana määrittelemässä optikoiden näkymää. Rakenteisessa näkymässä on kaikille optikon tutkimus- ja mittausarvoille omat paikkansa sekä tilaa myös vapaaseen tekstiin, kertoo järjestelmätoimittaja Promedan myyntijohtaja Timo Valli.
Koko julkinen terveydenhuolto on liittynyt Potilastiedon arkistoon. Myös yksityisen terveydenhuollon käyttöönotot ovat parhaillaan käynnissä. Silmälääkäreiden osalta järjestelmän pilotoinnit on tehty ja ensimmäisiä käyttöönottoja on jo suoritettu.
– Optisella alalla ensimmäiset yritykset ja ketjut ovat myös mukana jo nyt alkusyksystä, kertoo Timo Valli.
Työskentely ei lääkärin tai optikon arjessa tule juurikaan Kannan myötä muuttumaan.
– Tärkeintä on jatkossa muistaa, että järjestelmään tehtävät kirjaukset ovat myös potilaan ja hänen suostumuksellaan muiden terveydenhuollon ammattilaisten nähtävillä ja käytettävissä, eli tarkkuutta tarvitaan, sanoo Valli.
Hän toivoo, että käyttöönoton sujuvuuden kannalta optikot ovat aktiivisia jo syksyn aikana, eivätkä käyttöönotot painottuisi kokonaan vuoden loppuun. Myös verkkokurssit kannattaa kerrata ja ammattikortit pitää viimeistään nyt laittaa tilaukseen.
Valinnanvapauteen lisää valmistautumisaikaa
Valinnanvapaus ja sote-uudistus eivät ole katoamassa minnekään, mutta sen aikataulu siirtyy parilla vuodella. Perustuslakivaliokunta on todennut, että esimerkiksi sote-keskukset on otettava tasavertaisuuden vuoksi koko maassa yhtä aikaa käyttöön. Suuri osa NÄE ry:n jäseniä koskevista valinnanvapausuudistuksista on perustuslakivaliokunnan jo hyväksymiä eikä niihin enää palata: mm. sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti todettiin lausunnossa hyväksyttäviksi tavoiksi toteuttaa valinnanvapaus suomalaisten sote-palveluissa. Parhaillaan ongelmakohdat ovat virkamiesvalmistelussa, NÄE ry saa kokonaisuuden uudelleen lausuttavaksi lokakuun lopussa. Eduskunnalle uusi esitys on tarkoitus antaa helmikuussa 2018 ja sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020.
– Meillä on kaksi vuotta lisäaikaa valmistautua ja vahvistaa maakunnissa viestiä alan roolista ja myös esimerkiksi digitalisaaton merkityksestä. Samoin jäsenistöllä on aikaa miettiä, mitä palveluita optikkoliikkeet
sekä optikot ja silmälääkärit yhdessä, voivat tuottaa valinnanvapausmallissa sekä kouluttautua asianmukaisesti, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Tulevilla Optometriapäivillä valinnanvapauspalvelut nousevat tärkeään rooliin. Optikoista ja lääkäreistä koostuva NÄE ry:n asiantuntijaryhmä on valmistellut optikkoliikkeiden, niissä toimivien silmälääkärivastaanottojen
ja yksityisten silmäklinikoiden tuotettavissa olevien silmäterveyspalveluiden luetteloa. Luettelo julkistetaan alkusyksystä.
Etäyhteys kirjattava lakiin
Sote-uudistukseen voimakkaasti liittyvä terveyspalvelujen digitalisaatio palvelee asiakkaan etuja nopeuttamalla ja helpottamalla hoitoon pääsyä ja parantamalla yhdenvertaisuutta, kun palvelut ovat saatavilla paikasta riippumatta. Hallituksen tekemä ensimmäinen esitys ei kuitenkaan huomioinut riittävästi mahdollisuutta hyödyntää etäyhteyttä, sähköisiä asiointija tietojärjestelmäpalveluita.
– Jos lakia tulkitaan siten, että potilaan olisi henkilökohtaisesti käytävä hakemassa lupa hoitotoimenpiteeseen sote-keskuksesta tai maakunnan järjestäjätaholta, hukataan digitaalisten palvelujen mahdollisuudet,
sanoo Tast.
– Teemme nyt töitä, jotta digitaalisen etäyhteyden käyttömahdollisuus olisi selkeämmin mukana hallituksen loppuvuoden esityksessä. Selkeä kirjaaminen lakiin varmistaisi, että käytännöstä tulisi nopeasti osa sote-arkea ja hyvää asiakaspalvelua.
– Ilman selkeää ohjausta käytännöt muuttuvat hitaasti.
Sote-uudistukseen sisältyvässä uudessakin lakiesityksessä on turvattava nopea hoitoonpääsy, oikea-aikainen hoito ja kaiken kokoisten yritysten markkinoillepääsy.
