ECOOn Blue Bookin merkitys paremmalle silmien ja näön huollolle
Kansalaisten ikääntyessä, terveydenhuoltokustannusten kasvaessa Euroopassa sekä silmälääkäreiden määrän laskiessa osassa Euroopan maita, optometristeillä ja optikoilla on entistä suurempi rooli pääasiallisina näönhuollon palveluntarjoajina. Vaikka kehitys osoittaakin optometristien ja optikoiden olevan korvaamattoman tärkeitä silmien terveyden ja silmätautien torjumisen kannalta, on se myös merkki tarpeesta laajentaa alan tähtäintä sekä luoda yhteiseurooppalainen korkealaatuisten käytäntöjen ja turvallisuusstandardien järjestelmä. Euroopan Optometrian ja Optiikan Neuvoston vuonna 2017 julkaisema ECOO Blue Book edistää osaltaan yhtenäistymistavoitetta.
ECOO Blue Book 2017 esittelee optometrian ja optiikan ammattien järjestäytymistä 30 Euroopan valtiossa.[1] Vuoden 2017 julkaisu on kolmas laatuaan. Sen tarkoituksena on tarjota ammattilaisille, päätöksentekijöille sekä akateemikoille vertailukelpoista tietoa laajentamaan ymmärrystä Euroopan maiden välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä. Tiedot kerättiin kyselyllä, jonka laati World Council of Optometry (WCO). Kyselyä kierrätettiin ECOOn jäsenmaiden ja yhteistyökumppanien välillä. Tuloksena saatiin tietoa ammattilaisten määristä, kunkin maan toimijoiden pätevyyksistä sekä sääntely- ja koulutusympäristöihin liittyvää tietoa.
Mitä 2017 Blue Book -julkaisu varsinaisesti kertoo? Siihen kerätyistä tiedoista käy ilmi, että tarjotut palvelut sekä optometrian ja optiikan alojen ammattien yleinen laajuus vaihtelevat suuresti maiden välillä. Ammatinharjoittaminen näillä aloilla on laaja-alaisinta Isossa-Britan- niassa ja Irlannissa, kun taas Itä-Euroopan tai Etelä-Euroopan maissa toiminta on rajoittuneempaa. Optometristin ammattia ei lainkaan tunnisteta omaksi alakseen esimerkiksi Turkissa ja Ranskassa, vaikka toisissa maissa, kuten anglosaksisissa maissa sekä Pohjoismaissa, ala on etummaisena vastuussa näönhuollosta. Joissakin maissa, kuten Saksassa ja Itävallassa, optometria luetaan käsityöläisammatiksi, jolloin sitä säännellään eri tavalla kuin terveydenhuollon alan ammatteja. Nämä ovat vain muutamia Blue Bookissa esiteltyjä eroja ammatinharjoittamisen laajuuksien välillä.
Tärkeimpiä tekijöitä hajanaiselle ammatinharjoittamiselle on erot koulutusmahdollisuuksien määrissä. Koulutus ja harjoittelu ovat avaintekijöitä ammatissa kehittymiseen. Blue Bookin mukaan alalla yleistyvä trendi on, että optikot kouluttautuvat jatkuvasti 16 vuoden iästä lähtien, kun taas optometristit hakeutuvat yhä suuremmissa määrin yliopistoihin. Muita yhtenäistymisen puutteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat 30 tutkitun maan eriävät lainsäädännöt, ammattien järjestäytymistapa sekä maiden suhteellinen koko ja poliittinen vai- kutusvalta. Tärkeä seikka on myös optometrian ammatin itsenäisyys silmätautiopin alalla.
Vaikka maiden väliset useat erot aiheuttavatkin haasteita, tiedot ovat myös erittäin hyödyllisiä alan parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa sekä Euroopan laajuisen näönhuollon kehityksen vahvistamisessa. Tietoisuus puutteista sekä myös onnistumisista, jotka voidaan toistaa muissakin maissa, auttavat ECOO:ta kohdentamaan työnsä ja hank keensa entistä tehokkaammin, tarkoituksenaan luoda yhtenäinen ammatillinen ja koulutuksellinen toimiala eurooppalaisille optometristeille ja optikoille.
[1] Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Eesti, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Turkki, Tšekki, Ukraina, Unkari.
The European Council of Optometry and Optics (ECOO) on eurooppalainen järjestö, joka edustaa 25 eri maan optometristejä ja optikoita. Sen tavoitteena on edistää silmäterveyttä yli rajojen ja yhdenmukaistaa optometrian ja optiikan kliinisiä ja koulutusvaatimuksia kaikkialla Euroopassa. Lisätietoja ECOO:sta saat osoitteesta www.ecoo.info.
