Heikentynyt hämäränäkö on suuri liikenneturvallisuuden riskitekijä, joka nousee jälleen ajankohtaiseksi syksyn pimetessä. Specsaversin teettämä tutkimus osoittaa hämärä- näön ja liikenneturvallisuuden mietityttävän monia autoilijoita. Lähes kolmasosa välttelee pimeällä ajamista, ja huolissaan oltiin etenkin muiden autoilijoiden näkökyvystä liikenneturvallisuuden kannalta.
Specsaversin teettämään tutkimukseen vastasi 1 000 18–70-vuotiasta autoilevaa suomalaista, jotka ikänsä ja asuinalueen- sa suhteen edustavat otoksellisesti koko Suomea. Tutkimukseen vastanneista noin 80 prosenttia ajaa päivittäin tai useamman kerran viikossa, ja heistä 50 prosenttia käyttää optikon määräämiä silmälaseja tai piilolinssejä.
Lähes kolmasosa vastaajista välttelee pimeällä ajamista
Hämäränäkö on silmien kyky sopeutua erilaisiin valaistusolosuhteisiin ja erottaa kontrasteja pimeässä. Siinä missä silmät tottuvat kirkkaaseen ympäristöön muutamassa minuutissa, voi sopeutuminen hämärään ympäristöön viedä puolikin tuntia. Jos hämäränäössä on ongelmia, on silmien entistä hankalampi tottua pimenevään ympäristöön. Jopa miltei kolmasosa tutkimukseen osallistuneista autoilijoista vastasikin välttelevänsä pimeällä tai hämärällä ajamista, ja yli kolmasosa myös vastasi oman näkökyvyn mietityttäneen ajaessa.
Specsavers Iso Omenan optikko Maarit Saarikosken mukaan huonosta hämärä- näöstä voi kertoa esimerkiksi hankaluus havaita liikennemerkkejä kaukaa ja vastaantulevien autojen valoista herkästi häikäistyminen. Pelkkä pimeässä ajamisen epämiellyttävyyskin voi viestiä heikosta hämäränäöstä.
Hämäränäön heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ikääntymisen myötä tapahtuva silmän valoa taittavien väliaineiden samentuminen, kaihin kaltaiset ikääntymiseen liittyvät silmäsairaudet sekä mahdolliset muut sairaudet ja lääkitykset. Usein huonontunut hämäränäkö voi johtua myös korjaamattomasta taittovirheestä, joka on kuitenkin helppo korjata sopivilla linsseillä.
Muiden näkö mietityttää omaa enemmän
Optikolla käyminen on ehdottomasti aiheellista, jos oma hämäränäkö autoillessa mietityttää. Tutkimukseen vastanneista 75 % piti sopivana välinä autoilijoiden näön tarkistuttamiseen 2–3 vuotta, ja noin 60 % tutkimukseen osallistuneista myös kertoi tarkastuttavansa näkönsä 2–3 vuoden välein tai useammin. Silti noin 40 % vastanneista tarkistuttaa näkönsä vain 4–5 vuoden välein tai harvemmin. Silmien säännöllinen tarkistuttaminen on kuitenkin tärkeää jo pelkän liikenneturvallisuudenkin kannalta.
– Kun ikää karttuu, silmässä tapahtuu väistämättä muutoksia. Eroa voi olla itse vaikea huomata, sillä muutokset tapahtuvat hiljalleen, Saarikoski muistuttaa.
– On kuitenkin kaikkien kannalta turvallisinta, että liikenteessä näkee niin hyvin kuin mahdollista.
Vielä enemmän kuin omasta näöstä koettiinkin kuitenkin huolta muista autoilijoista: vastanneista jopa 59 % oli huolissaan muiden autoilijoiden näkökyvystä liikenneturvallisuuden kannalta. Omasta näöstä huolehtiminen tuo siis turvaa paitsi itselle, myös kaikille muille liikenteessä liikkuville.
