Tervehdys European Strabismological Associationin (ESA) 39. kongressipäiviltä European Strabismological Associationin (vapaasti käännettynä Euroopan karsastusyhdistyksen) syksyn 2017 kongressipäivät järjestettiin Portugalin Portossa. Osallistujat ja luennoitsijat olivat silmälääkäreitä ja ortoptistejä useasta eri maasta.
Alan eri ammattiryhmien tehtävänjaot vaihtelevat maittain. Joissakin maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, optometristit ovat taitavia prismalasien määräämisessä siinä missä monissa muissa maissa ortoptistit määräävät kaikki prismat. Monissa maissa ortoptistit myös määräävät silmälaseja pienille lapsille, ja optometristit vanhemmille lapsille sekä aikuisille.
Neljän päivän tieteellinen ohjelma oli tiivis luentokokonaisuus. Luentojen lisäksi ohjelmaan kuului tieteellisiä postereita, pieni tuotenäyttelyalue sekä sosiaalista “get together” -ohjelmaa. Suomesta oli 9 osallistujaa, ja olimme erityisen ylpeitä karsastuskirurgi Laura Lindbergin valinnasta ESA:n hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Laaja luentokokonaisuus käsitteli monia mielenkiintoisia aiheita. Tässä joitakin poimintoja. Monet luennot käsittelivät botulinumtoksiinin käyttöä karsastuksen hoidossa. Botulinumtoksiini-injektio extraokulaariseen silmälihakseen vähentää lihaksen toimintaa noin 6-9 kuukauden ajaksi. Suomessa botulinumtoksiinin käyttö karsastuksen hoidossa on vähäistä. ESA:n ja ISA:n (International Strabismological Association) entinen puheenjohtaja, turkkilainen silmälääkäri Seyhan Ozkan, piti aiheesta mielenkiintoisen luennon nimeltä ”Botulinumtoksiinin in Strabismus: Just An Alternative Or More?”. Hän esitteli botulinumtoksiinin käytön lukuisia etuja esimerkiksi tilanteissa, joissa sensorinen fuusio on häiriintynyt tai poikkeavaa, tai mikäli potilaalle on jo tehty useita kirurgisia toimipiteitä. Haasteiksi hän nimesi muun muassa vaikeudet injektion asettamisessa ja mahdollisen toistuvien injektioiden tarpeen. Silmälääkäri Ozkanin oma vastaus luennon otsikon kysymykseen oli: ”Kyllä! Joskus botulinumtoksiini on karsastuksen hoidossa parempi vaihtoehto kuin kirurgia”. Ehkä tulevaisuudessa näemme Suomessakin enemmän botulinumtoksiinia karsastuksen hoidossa? Varhaisesotropiasta ja intermittent exotropiasta oli hyviä luentokokonaisuuksia, joissa käsiteltiin muuan muassa hoitovaihtoehtoja sekä mahdollisen hoitotoimenpiteen parhaan ajankohdan löytämistä.
Monet luennot käsittelivät erilaisia karsastusleikkaustekniikoita, ja oli mielenkiintoista kuulla uusia tekniikoita kehitettävän. ”Potilastapaus, josta olen oppinut” -otsikon alla puhui 6 silmälääkäriä, joista parhaiten mieleen jäi silmälääkäri David Guytonin amerikkalaistyylinen hieno esitys mahdollisesta konvergenssivajeen ja silmien räpytystiheyden yhteydestä. Suurin osa kongressin luennoitsijoista olikin silmälääkäreitä. Ortoptisti- luennoitsijoina kuultiin esimerkiksi Anna Horwood, UK, Helen Davis, UK, Daisy Godts, Belgia ja Sara Flodin, Ruotsi. Erinomaisen luennon aikuisten pre-ja post-operatiivisista sensori-fuusiomittauksista piti Kyle Arnoldi, USA.
ESA-kongressia ei järjestetä seuraavana vuonna vuorossa ollessa kansanvälinen Strabismological Associationin kongressi (ISA) Washingtonissa, mutta vuoden 2019 koulutuspäivät järjestetään Helsingissä 5.–8.6. ESA-yhdistyksellä on tiukat kriteerit kongressiin osallistujien suhteen, ja kongressiin osallistuminen onkin valitettavasti evätty ammattihenkilöiltä, jotka eivät ole silmälääkäreitä, ortoptistejä tai tee työtä ortoptisteinä. Ehkä olisi mahdollista järjestää samanaikaisesti Suomen optometristeille karsastuskoulutusta, ja hyödyntää Suomessa vierailevia ”tähtiluennoitsijoita”? ESA:n kongressi Suomessa houkuttelee varmasti suomalaisia silmälääkäreitä ja kehittää alamme tietotaitoa.
Mikaela Höglund
Kirjoittaja on ortoptisti ja optometristi, BSc(Hons)Optom ja hän toimii ortoptistina HYKS Silmäklinikan karsastusosastolla sekä Silmäaseman Helsingin Silmäsairaalassa. Työkuvaan kuuluu ortoptisia tutkimuksia, prismaattisen hoidon ja ortoptisien harjoitusten määräämistä sekä pre- ja post-operatiivisia ortoptisia tutkimuksia.
