Edelleen kasvavalla alalla odotetaan sote-uudistuksen kaatumisen jälkeenkin, että näkemisen ja silmäterveyden palvelut integroidaan kiinteämmäksi osaksi uudistuvaa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää.
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala kasvoi uuteen ennätykseen vuonna 2018. Alan kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 554,5 miljoonaa euroa. Kasvua oli 2,2 prosenttia.
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala koostuu silmäterveyspalveluista ja optisen alan vähittäiskaupasta. Silmäterveyspalvelut kasvoivat 3,2 prosenttia. Niiden liikevaihto oli 225 miljoonaa euroa.
Silmäterveyspalveluihin kuuluvat silmälääkärin vastaanottopalvelut, silmäsairauksien hoito ja taittovirheleikkaukset. Silmäterveyspalveluiden kasvu syntyi pääosin taittovirhekirurgiasta. Diabetekseen ja kaihiin liittyvien toimenpiteiden arvo laski sairaanhoitopiirien laskettua niistä perimiään korvauksia sote-uudistusta odotellessa.
Optisen alan vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2018 oli lähes 330 miljoonaa euroa. Kasvua oli 1,6 prosenttia. Vähittäiskaupan piiriin kuuluvat silmälasit, piilolinssit, laatuaurinkolasit ja optikon tutkimukset.
Optisen alan vähittäiskaupan suurimman tuoteryhmän, silmälasien, myynti kasvoi uuteen ennätykseen. Silmälasien keskihinta nousi hieman, koska useat silmälasikappaleet paketoivien tarjousten suosio väheni.
Aurinkolasikauppa oli koko vuoden kovassa nosteessa. Laatuaurinkolaseja myytiin 11,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Piilolinssien kauppa alkoi vaimeana, mutta kääntyi vuoden kuluessa uuteen kasvuun. Vuoden kokonaismyynti jäi silti hieman miinukselle.
Valtaosa optikkoliikkeistä kuuluu ketjuihin, joista markkinaosuudeltaan kolme suurinta ovat Instru Optiikka, sisältäen Instrumentarium, Nissen ja Keops -ketjut (35,3 %), Silmäasema (27,6 %) ja Specsavers (13,4 %). Muutokset markkinaosuuksissa edellisvuoteen verrattuna olivat maltillisia. Instru Optiikan osuus laski hieman, Silmäaseman ja Specsaversin osuudet kasvoivat hieman.
Liikevaihdon kasvulla mitattuna parhaiten viime vuonna menestyivät Synsam, jonka liikevaihto kasvoi 10,0 prosenttia, sekä Silmäasema 3,8 ja Specsavers 2,6 prosentin liikevaihdon kasvulla.
Näkemisen ja silmäterveyden toimialan NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast kertoo myös alkaneen vuoden valoisista näkymistä. ”Kasvuodotuksia kohdistuu erityisesti piilolinssimarkkinoihin, sillä piilolasien käytössä Suomi on vielä jäljessä muita Pohjoismaita”, Tast sanoo.
Lähes 60 prosenttiin silmäterveyspalveluista voitaisiin soveltaa nykylainsäädännön mukaisia palveluseteleitä. Specsaversin maajohtaja Erkki Tala sanoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksilla ja lisääntyvällä julkisen rahankäytön tarkkuudella voidaan merkittävästi vaikuttaa myös näkemisen ja silmäterveyden toimialan kasvuun.
”Syntyi meille hallituksen ja sen sote-uudistuksen kaaduttua millainen järjestelmä tahansa, yksityisiä toimijoita tarvitaan nykyistä enemmän tuottamaan julkisesti rahoitettuja silmäterveyden palveluita. Julkinen sektori ei pysty itse tuottamaan riittävästi esimerkiksi kuvantamispalveluita tai kaihileikkauksia. Sen kapasiteetti ja kustannuskilpailukyky eivät yksinkertaisesti riitä”, Tala sanoo.
Hänen mukaansa yksityisillä palveluntuottajilla on välitön valmius osallistua entistä laajemmin julkisten palveluiden tuottamiseen koko Suomen alueella.
NÄE ry Q1-Q4/2018 toimialakatsauksen koko aineisto
Lisätietoja:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@naery.fi
Erkki Tala, maajohtaja, Specsavers, 040 5741 192, erkki.tala@specsavers.com
Optisen alan vähittäiskaupan tilastoinnin tekee tutkimuslaitos GfK ja se perustuu suoran kassajärjestelmätiedon käyttöön. Yksityisten silmäterveyspalveluiden markkinaa koskeva arvio perustuu Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja NÄE ry:n tietoihin.
Toimialakatsauksen julkistuksessa Instru Optiikan Pasi Anttila, Specsaversin Erkki Tala, Silmäaseman Sirkkaliisa Kulmala, Silmäoptikot Palmun Pekka Palmu ja Fenno Optiikan Vesa Vaine.
